Elävä arkisto / Musiikki / Jazz ja blues / Jazzia 1950-1960-luvuilta /

Pitäisikö jazziakin opettaa

1967

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Jazzin opetus Suomessa 16.03.1967 | kesto: 44:23 (Audio)
Ääninäyte kesto: 1:25 (Audio)

Muuan 1960-luvun kulttuurikeskustelun iskulauseista oli ”hyvä iskelmä on parempi kuin huono sinfonia”. ”Kevyelle” musiikille alettiin vaatia tasaveroista kohtelua.

Jazzin koulu- ja korkeakouluopetuksesta keskustelevat rehtori Taneli Kuusisto, ylitarkastaja Olavi Pesonen, maisteri Pekka Gronow, säveltäjä Kari Rydman ja muusikko Pentti Lasanen.

Oliko parempi vain antaa jazzin huolehtia itse itsestään? Vai tuliko yhteiskunnan kouluttaa jazzpuhaltajat ja tangohanuristit siinä missä konekirjoittajat ja putkimiehetkin?

AVAINSANAT: improvisointi, jazz, keskustelut, kevyt musiikki, klassinen musiikki, kouluttaminen, musiikki, musiikkikasvatus, opetus, oppilaitokset, rappio, taidemusiikki, viihdemusiikki