Toivo Kärki

-------------------------------------------------------
s. Pirkkala 3.12.1915
k. Helsinki 30.4.1992
-------------------------------------------------------

Toivo Kärki, "suomalaisen iskelmän supermies", oli maamme viihdemusiikin merkittävimpiä vaikuttajia toisen maailmansodan jälkeen.

Kärjen isä oli hämäläinen pappi Frans Kärki, joka toimi mm. rovastina Laihialla ja oli virkansa ohessa Maalaisliiton kansanedustaja 1919-1927. Hän oli alkiolainen kansanmies, äkkipikainen ja nuuka.

Äiti oli puolestaan iloinen ja taiteellinen karjalainen. Äidinisä oli Japanin ja Ambomaan käynyt kirjailija ja lähetyssaarnaaja Pietari Kurvinen, joka taasen oli ilomantsilaisen Mateli Kuivalattaren, Kantelettaren laulajan poika.

Kärki oli seitsenlapsisen perheen nuorimmainen. Isä toivoi työnsä jatkajaa, mutta poika ryhtyi "soittamaan swingiä kapakassa". Välirikko oli traumaattinen kokemus, mutta sinetöi uran valinnan.

Kärki hankki muusikon- ja säveltäjäntaitonsa yksityisopiskelun ja käytännön avulla. Pianotunneilla hän kävi nelivuotiaasta. Kärki kävi koulua Tampereen klassillisessa lyseossa, siellä hänellä oli innostava musiikinopettaja, kanttori Hjalmar Packman, On kesän kirkas huomen -laulusta tunnettu amatöörisäveltäjä, jonka koululaisorkesterissa Kärki hankki ensimmäiset yhteissoittokokemuksensa.

Lukiovuosinaan hän otti teoriatunteja kapellimestari Eero Kososelta. Sodan jälkeen kävi Aarre Merikannon luona sävellystunneilla. Varsinainen kipinä, joka vei muusikoksi, oli jazz, Louis Armstrong ja 1930-luvun alkupuolen modernismi.

Kärki oli ylioppilaaksi tulon jälkeen jazzpianistiksi. Uran alkupuolen jazzyhtyeistä tärkeimmät olivat Armas Miettisen Roxy joka soitti Helsingissä Lepakossa syksystä 1934, sekä Klaus Salmen Ramblers, jonka vakituinen esiintymispaikka oli Turun Seurahuone. Työtehtäviin kuului ravintolaesiintymisten ohella runsas levyttäminen ja tuolloin Kärki alkoi tehdä ensimmäisiä sovituksiaan, joista muutaman Rytmi-Pojat ja Dallapé levyttivätkin 1930-luvulla. Talvisota keskeytti Ramblersin soitot. Toivo Kärjen ensimmäinen jazzteos oli "Things Happen That Way", jolla Kärki osallistui Melody Makerin jazzsävellyskilpailuun 1939 ja voitti kilpailun.

Sotavuosina syntivät tangolaulut "Liljankukka", "Siks oon mä suruinen" ja "Täysikuu". Sodan jälkeen Kärki perusti omia pienyhtyeitä, hankki niihin suosittuja laulusolisteja. Tapio Rautavaaran, Esa Pakarisen, Henry Theelin, Matti Louhivuoren ja Metro-tyttöjen kanssa syntyi jatkosodan aikaisten aseveli-iltojen inspiroimana maaseutukiertueita, joiden ohjelmisto koostui huumorista, yleisön toivomista iskelmistä, joskus iskelmälaulukilpailuista sekä kansanomaisesta tanssimusiikista.

Yhteistyökumppanina ja ideoijana Kärjellä oli nyt kupletisti, runoilija ja kirjailija Reino Helismaa. Vuonna 1951 alkaneen yhteistyön tuloksena syntyi aikaa myöten mittava tuotanto.

Iskelmiä syntyi parituhatta, ja osa niistä Kari Aavan, Pedro de Puntan, Karl Steinin, W. Stonen, C. Karparowin ja Orvokki Idän salanimillä. Viimemainittu, jonka Helismaa väänsi Kärjen nimestä, on kaksikon yhteinen nimimerkki.

Helismaa ja KÄrki ahkeroivat myös elokuvakäsikirjoituksia, syntyi noin neljäkymmentä elokuvakäsikirjoitusta ja -sävellystä, 15 revyytä Ossi Elstelän Punaiselle Myllylle, radiohupailuja ja viisi laulunäytelmää. N

Yhteistyö Helismaan kanssa päättyi tämän kuoltua 1965. Viimeisin yhteistyö oli Euroviisuiskelmä "Aurinko laskee länteen", joka oli Suomen sen vuoden edustuskappale.

Fazerin tuotantopäälliköksi

Vuonna 1955 40-vuotias Kärki oli kyllästynyt kiertueisiin ja suostui Fazerin tarjoukseen, kun häntä pyydettiin yhtiön kevyen musiikin tuotantopäälliköksi. Hänellä oli melkomoinen kokemus äänilevyjen tuottamisesta jo 1940-luvun puolivälistä. Silloin hän vastasi yhtyeineen omien iskelmiensä levyttämisestä.

Kärjen toimikausi kesti vuoteen 1978, Kärjen tallin läpi kulkivat kaikki merkittävimmät 1950-luvun kotimaiset iskelmälaulajat Olavi Virtaa, Tapio Rautavaaraa, Georg Otsia, Henry Theeliä, Esa Pakarista, Erkki Junkkarista, Eino Gröniä, Helena Siltalaa, Eila Pellistä ja Eila Pienimäkeä myöten. Heitä seurasivat nuoremman polven tähdet Tapani Kansa, Markku Aro, Pasi Kaunisto, Irwin Goodman, Tarja Ylitalo ja Eini Ojajärvi.

Kärki teki 49 elokuvasävellystä vuosina 1941-1973. Näistä valtaosa on Reino Helismaan kirjoittamia farsseja, "Pekka Puupää" -elokuvia, rillumarei-komedioita, teemaiskelmien ympärille rakennettuja kertomuksia kuten "Muhoksen Mimmi" ja "Kaksi vanhaa tukkijätkää".

Elokuvat tuotti pääasiassa T.J. Särkkä, ja ne syntyivät suurimmaksi osaksi 50-luvun aikana, niitä tehtiin noin kymmenen filmiä vuodessa. Elokuvien yhteydessä syntyi monta uutta suosikki-iskelmää. esim. Me tulemme taas -elokuvassa Poskivalssi ja Vanhan myllyn tarina. Pekka ja Pätkä puistotäteinä-elokuva sisältää tangon Sinun silmiesi tähden, ja Rovaniemen markkinoilla-elokuvassa kuullaan mm. laulu Reppu ja reissumies. Elokuvissa lauloivat Esa Pakarinen, Tapio Rautavaara, Olavi Virta ja moni muu tunnettu iskelmätähti. Toivo Kärjen salanimet:
Kärki käytti useita salanimiä.Tässä muutamia.

Matti Metsä
Esko Tuulimäki
- tätä nimeä Kärki on käyttänyt ainakin 1940-luvun lopulla kappaleissa Ilta saaristossa ja Kesäyön valssi

Kari Aava
mm. Suutarin tyttären pihalla,
Tango merellä,
Rakasta, kärsi ja unhoita,

Antonio Brave
mm. Onni, jonka annoin pois,
Kauniit muistot,
Joku odottaa kirjettäsi

Pedro de Punta
- Kesän tango,
Muista minua,
Sirpale onnea

Karl Stein
mm. Sydänkäpynen
Jos laulaja mä oisin

W. Stone

Markku Tienoja
- vuonna 1954 laulunäytelmä Ruoska ja rakkaus

Orvokki Itä
- Helismaan keksimä anagrammi Kärjen nimestä, Helismaan ja Kärjen yhteinen salanimi - säveltäjänä tarkoitti Kärkeä, sanoittajana Helismaata

Yle Arkki, Viikon taiteilijavieraana näyttelijätär Ansa Ikonen. Ohjelmasta Tänään iltapäivällä. Marja Parikka.(1981)

Takaisin Näyttelijät-sivulle

Lähteet