 |
 |
|||||||||||||||||||||||||||
| Sukututkimuksen ABC Sukututkimukseen erikoistunut filosofian lisensiaatti Kari-Matti Piilahti neuvoo sukututkimuksen harrastajia Karjalan Liiton puhelinneuvonnassa keskiviikkoisin klo 17.00-19.00. Puhelinneuvonta on tarkoitettu erityisesti karjalaisten sukujen tutkijoille. |
|||||||||||||||||||||||||||
 |
|||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||
|
Ensimmäinen askel sukututkimukseen lähtee iäkkäämpien lähiomaisten ja sukulaisten haastattelusta. Näin saadaan perimätietoa talteen, toisinaan useammankin sukupolven ajalta. Haastattelumateriaalista kannattaa kirjata mm. syntymä- ja kuolinajat tarkasti muistiin, sillä ne ovat välttämättömiä tietoja kun ryhdytään tekemään varsinaista sukututkimusta. Kannattaa myös tarkistaa millaisia asiakirjoja suvusta löytyy – kauppakirjoja, perheraamattuja, perukirjoja ja joskus saattaa löytyä jopa puolivalmis sukuselvityskin. Heti alkuvaiheessa kannattaa myös perehtyä samalta alueelta tehtyihin muiden sukujen sukuselvityksiin. Karjalan Liitosta ja Suomen Sukututkimusseurasta voi kysellä tietoja jo olemassa olevista sukuselvityksistä. |
|||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||
|
Millaiset valmiudet sukututkimuskurssi antaa? Sukututkimuskurssilla käydään sukututkimuksen perusteet läpi. Mitä seikkoja aloitettaessa on hyvä ottaa huomioon? Miten erilaiset lähteet löytyvät? Millaisia lähteitä sukututkimuksessa pitäisi käyttää? - Tavallaanhan sukututkimus on lähteiden välistä vuoropuhelua eli eri lähteitä käytetään rinnakkain ja limittäin. Kurssille osallistuminen saattaa pelastaa monesta alkuvaiheen karikosta, Piilahti toteaa. Yleensä sukututkimuskurssit ovat yhden lukukauden mittaisia peruskursseja, joiden kesto on 20-25 oppituntia. Arkistoon voi toki mennä ilman kurssiakin, mutta ennen arkistokäyntiä kannattaa ainakin tutustua sukututkimusta käsittelevään kirjallisuuteen. - Suomen Sukututkimusseuran julkaisema ”Sukututkimus askel askeleelta” on yksi suosituimmista opaskirjoista, sitä kannattaa kysyä kotipaikkakunnan kirjastosta. Oppaassa selvitetään mm. lähteiden käyttö yhden esimerkkisuvun avulla, Piilahti opastaa. |
|||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||
|
Mitä apua ATK:sta on sukututkijalle? Sukututkimukseen saa helposti uppoamaan kaiken käytettävissä olevan ajan, siksi kannattaa heti alkuvaiheessa valjastaa käyttöön atk-laitteet, mikäli tällaiseen on mahdollisuus. Sukututkimusohjelmat on luotu nimenomaan sukututkijan tarpeisiin ja niiden käyttäjäystävällisyys on aivan eri tasolla kuin esimerkiksi perinteisissä tekstinkäsittelyohjelmissa. - Yleensä tietojen keräys suoritetaan sukututkimusohjelmalla ja julkaisuvaiheessa aineisto siirretään johonkin tekstinkäsittely- tai taitto-ohjelmaan, Piilahti toteaa. |
|||||||||||||||||||||||||||
|
Karjalaisten sukujen erityispiirteet Lähdeaineiston perusteella arvioituna karjalaisten sukujen tutkimus ei juurikaan eroa muualla maassa sijaitsevien sukujen tutkimuksesta. Otaksuma, että karjalaisten seurakuntien kirkonkirjat olisivat sodan vuoksi tuhoutuneet pitää hyvin harvoin paikkansa. Kaikki keskeinen aineisto löytyy Suomen rajojen sisäpuolelta – kaikkein parhaiten Kansallisarkistosta Helsingissä. Sieltä löytyvät mm. luovutetun alueen luterilaiset kirkonkirjat noin vuoteen 1900 ja ortodoksiset kirkonkirjat vuoteen 1950 saakka. Tuoreimmat luterilaiset kirkonkirjat 1900-luvulta aina seurakuntien toiminnan loppuun 1949/1950 asti ovat käytettävissä Mikkelin maakunta-arkistossa. Joissakin poikkeustapauksissa, kuten ortodoksisten seurakuntien vanhinta aineistoa tutkittaessa, saattaa joutua matkustamaan esimerkiksi Pietariin. Lähtökohtaisesti kaikki tarvittava aineisto löytyy Suomen rajojen sisäpuolelta. |
|||||||||||||||||||||||||||
|
Puhelinneuvontaa keskiviikkoiltaisin Sukututkimus ja sukuseuratoiminta ovat Karjalan Liitossa tärkeässä roolissa ja siksi Liitto tarjoaa puhelinneuvontaa karjalaisiin sukuihin ja niiden tutkimiseen liittyvissä kysymyksissä. Puhelinneuvontaa saa keskiviikkoiltaisin klo 17.00-19.00 numerosta 09-7288 1721. Neuvojina vuorottelevat Piilahti ja kokenut karjalaisten sukujen tutkija, filosofian maisteri Heljä Pulli. Lisäksi Liitto järjestää syksyisin ja keväisin sukututkimuskursseja toimitiloissaan Helsingin Käpylässä. - Karjalan Liiton yhteydessä toimii myös karjalaisten sukujen liitto, johon kuuluu jäsenjärjestönä yli 50 sukua. Karjalaisten sukujen liitto tukee sukuseurojen toimintaa ja organisoitumista. Suvuilla on kaiken kaikkiaan tärkeä merkitys, jos ajatellaan Liiton toimintaa. Tänä päivänä karjalaisuus elää meissä itsessämme sukuperimänä, Piilahti toteaa. Eero Mattila, YLE Teema |
|||||||||||||||||||||||||||
|
Linkit: |
|||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||
 |
||
|