Ihan perusjärkevää ja hyvin uskottavaa ja oikeastaan aika hauskaa. Jäykissä juhlissa on monta iloista puolta ja hetkeä.
Hauskaa itsenäisyyspäivää!
Lokakuun lopulla pyysit Twitter-viestissäsi apua puvun löytämiseksi Linnan juhliin: ”Aikaa shoppailuun ei ole.” Mitä sitten tapahtui?
Olisin mielelläni käyttänyt viime vuoden pukua, mutta se ei loppujen lopuksi tuntunut hyvältä idealta – samassa ohjelmassa siis. Tämän vuoden puvun löysin nopeasti samasta liikkeestä kuin edellisen.
Olen menossa Linnaan töihin niin kuin muutkin toimittajat. Olisi hölmöä hassata aikaa ja katsoa viiden tonnin design-pukuja. Oma pukuni on erittäin edullinen, mutta hyvännäköistä saa halvallakin.
Mitkä asut ovat jääneet itsellesi mieleen?
Yksinkertaisuudessaan loistavan kaunis oli Maria Guzeninan puku viime vuodelta. Ei varmaan illan kuvatuin, mutta minä pidän yksinkertaisesta. Sellaistakin härveliä kun on nähty, että kantaja on todennut ”tämä on hieno, mutta tässä ei voi istua”.
Olet ollut Itsenäisyyspäivän vastaanotolla juontajana vuodesta 2005 lähtien. Millaista työtä se on?
Ulkopuolinen ei voi kuvitella, kuinka pitkä ja raskas se päivä oikeasti on. Vaikka aamulla ajattelisin, että otan tällä kertaa rennosti, niin olen aina ollut ihan ”slut”.
Siitä on arvokkuus kaukana, kun vieraita tulee nopeaan tahtiin, ja on pakko varmistaa nimet tyyliin: ”Näytätte tutulta, kukahan te olette?” Ei voi jäädä yhtään miettimään. Jotkut antavat käyntikortin, se on iso apu. Nimet kirjoitetaan lapulle ja viedään varoittajalle, joka kertoo ne kuuluttajien korviin.
Seurustelemaan ei pääse ennen kuin viimeinen haastattelu on tehty. Siinä vaiheessa olen jo tosi väsynyt, koska lähetys on vaatinut niin monta tuntia keskittymistä.
Miten pidät itsesi juhlakunnossa loppuun asti?
Tärkein asia on mukavat kengät. Ensimmäisenä vuonna en osannut olla puvustuksessa tarpeeksi jämpti ja sain korkkarit. Silloin sattui niin että itku oli lähellä, koska joudumme seisomaan pitkän aikaa paikoillamme.
Silloin kun en näy kamerassa, käytän iltapuvun päällä lämmintä hihallista vaatetta. Aina puhutaan että Linnassa on kuuma, mutta alkuillasta siellä on hemmetin kylmä. Paikka on tuuletettu niin hyvin, että olen saanut päänsärynkin monen tunnin palelemisesta.
Iltalaukkuun täytyy mahtua puhelin, luottokortti, huulipuna ja kajal. Naisten iltapukujen pikkulaukut ovat ihan naurettavia. Siksi pakkaan mukaani reilunkokoisen käsilaukun, jonka sisään olen laittanut puvustosta saamani nätin pikkulaukun. Kun työt ovat ohi, jätän isomman laukun narikkaan.
Varasukkikset tai sukat täytyy tietysti myös olla matkassa, jos on pukeutunut sääret paljastavaan mekkoon. Olisi aika härskiä, jos silmukat karkaisivat ja se näkyisi muillekin.
Kenet haluaisit nähdä Linnan juhlissa?
Ajattele jos tanssiparini Jani Rasimus Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta olisi paikalla! Häntä olisi todella hauska haastatella.
Toinen toivevieras on aivan upea vanhempi herrasmies, Eero ”Blofa” Blåfield. Näen häntä sulkapallokisoissa. Hän on jo yli 80-vuotias ja pelaa yhä. Hän on todella positiivinen ja herttainen ja antanut monta nuoruusvuotta Suomelle rintamalla. Jos joskus näen Halosen yksityishenkilönä, voin antaa hänelle lapun, että please kutsukaa Blofa juhliin.
Millä mielellä suunnistat juhliin tänä vuonna?
Iloisin mielin. Tunnelma ei ole ollenkaan niin jäykkä kuin miltä se näyttää. Kättelyvuoroa odotellessaan vieraat seurustelevat ja laskevat leikkiä keskenään. Sen kun saisi välitettyä kotisohville.
Henna-Leena Kallio
Suurenna kuvia klikkaamalla
YLE TV1 torstaisin klo 19.30
YLE TV2 pe klo 22
YLE TV1 pe klo 21.30