YLE Puheessa kuullaan näin eduskuntavaalikeväänä 1960-luvulla tehty arkistosarja, joka esittelee Suomen ja samalla koko maailman ensimmäisiä naiskansanedustajia. Suomen ensimmäiseen eduskuntaan vuonna 1907 valittiin kaksisataa kansanedustajaa, joista naisia oli 19.
Ensimmäisen eduskunnan naiset YLE Puheessa sunnuntaisin kello 17.08.
Maalaisliiton kansanedustaja Hilma Räsänen oli puolueensa ainoa naisehdokas, joka ylsi ensimmäiseen eduskuntaan. Kansakoulun opettajan työn ohella Hilma Räsänen kirjoitti opppikirjoja ja työskenteli myös kääntäjänä. Räsänen vastusti aikanaan Maalaisliittoon perustettavaa erillistä naisyhdistystä, vaikka hän työskenteli muutoin paljon naisten hyväksi. Räsästä muistelee keskustalaiskansanedustaja ja ministeri Marjatta Väänänen.
Osa 10: Maria Raunio ja Jenny Nuotio
Ensimmäisen eduskunnan naiset -sarjassa esitellään sosiaalidemokraattien kansanedustajat Maria Raunio sekä Jenny Nuotio-Upari. Raunion ura päättyi puolueen sisäisiin erimielisyyksiin, joiden vuoksi hän joutui syrjäytetyksi ehdokaslistalta. Raunio lähti Yhdysvaltoihin, jossa hän menehtyi vuosi tulonsa jälkeen. Maria Raunio elää kuitenkin edelleen Akseli Gallen-Kallelan Tyttö Keuruun kirkossa -taulussa, jonka mallina hän oli 17-vuotiaana. Jenny Nuotio-Uparin ensimmäinen ja ainoa kausi eduskunnassa jäi varsin lyhyeksi. Hän oli nimittäin ensimmäinen nainen, joka jäi eduskunnasta äitiyslomalle. Politiikkoja muistelee näytelmäkirjailija ja poliitikko Martta Salmela-Järvinen vuonna 1969.
Osa 9: Liisi Kivioja
Ensimmäisen eduskunnan naiset -sarjassa on vuorossa suomalaisen puolueen kansanedustaja Liisi Kivioja. Ennen kansanedustajauraansa ja osittain sen aikana Liisi Kivioja toimi kansankoulunopettajana, ja kansanedustajauransa jälkeen hän työskenteli Kuopion vanhain sokeain työkoulun johtajana. Myöhemmin Liisi Kivioja palkattiin pankinjohtajaksi Kalajoen Kansallis-Osake-Pankkiin, mikä oli tuohon aikaan harvinainen tehtävä naisella. Liisi Kiviojaa muistelee vuonna 1969 kansanedustaja Aune Innala, joka tuli tunnetuksi myös Suomen ensimmäisenä naisjuristina.
Osa 8: Dagmar Neovius
Ruotsalaisen kansanpuolueen Dagmar Neovius otti osaa ennen kansanedustajakauttaan naiskagaaliin, joka vastusti Venäjän toimia sortokaudella. Hän kuului Neovius-Nevanlinnojen professorissukuun, ja ensimmäiseen eduskuntaan valittiin myös hänen veljensä Arvid Neovius. Dagmar Neoviusta muistelee kansanedustaja Ebba Östenson vuonna 1969.
Osa 7: Miina Sillanpää
Eduskunnan ensimmäiset naiset -sarjassa on vuorossa sosiaalidemokraattien kansanedustaja Miina Sillanpää. Talousneuvos ja toimittaja Miina Sillanpäästä tuli 20-luvulla Suomen ensimmäinen naisministeri, ja kantaakseen hän sai tuolloin sosiaaliministerin salkun. Miina Sillanpään elämää ennen eduskunta-aikoja muistelee näytelmäkirjailija ja kansanedustaja Martta Salmela-Järvinen vuonna 1969.
Miina Sillanpää pakinoi vuonna 1946
Miina Sillanpää muistelee pakinassaan Suomen ensimmäisen eduskunnan naiskansanedustajien eduskuntatyötä.
Osa 6: Iida Vemmelpuu
Kansakoulun opettaja ja Kansanopiston johtaja Iida Vemmelpuulla oli hyvin tiukka kristillis-siveellinen elämänkatsomus. Hän tuli tunnetuksi myös fennomaanisen kansanvalitusaatteen kannattajana. Iida Vemmelpuuta muistelee kansanedustaja ja Suomen ensimmäinen naisjuristi Aune Innala.
Osa 5: Alli Nissinen
Eduskunnan ensimmäiset naiset -sarjassa on vuorossa nuorsuomalaisen puolueen Alli Nissinen. Koulunjohtaja ja kirjailija oli yksi Marttaliiton perustajista, ja hänet myös valittiin järjestön ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Marttaliiton lisäksi Nissinen vaikutti myös Naisasialiitto Unionissa. Alli Nissistä muistelee opetusneuvos ja Kotiliesi-lehden päätoimittaja Alli Wiherheimo.
Osa 4: Maria Laine ja Mimmi Kanervo
Ensimmäisen eduskunnan naiset -sarjassa muistellaan sosialidemokraattien kansanedustajia Maria Paaso-Lainetta ja Mimmi Kanervoa. Maria Paaso-Lainen kansanedustajaura jäi lyhyeksi, sillä häntä arvosteltiin esimerkiksi liian näyttävästä pukeutumistyylistä. Hän joutui pakenemaan niin maan alle kuin maastakin useaan otteeseen sortokausien aikana. Myös Mimmi Kanervo tuomittiin vuoden 1918 kansalaissodan takia vankilaan. Ensimmäisen eduskuntamme kahta kansanedustajaa muistelee Martta Salmela-Laine, näytelmäkirjailija sekä Suomen sosialidemokraattien ja myöhemmin myös Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen liiton eli TPSL:n kansansedustaja.
Osa 3: Hedvig Gebhard
Suomalaisen puolueen ja myöhemmin kansallisen kokoomuspuolueen kansanedustaja Hedvig Gebhard työskenteli urallaan myös toimittajana ja tuli tunnetuksi esimerkiksi Kotiliesi-lehden perustajana. Talousneuvos Hedvig Gebhard kehitti myös kotitalouskoulutusta sekä vaikutti naisasialiikkeessä ja suomalaisessa osuustoiminnassa. Hän oli naimisissa professori Hannes Gebhardin kanssa, ja aviopari pääsi yhdessä myös ensimmäiseen eduskuntaan. Hedvig Gerbhardia muistelee varatuomari ja kansanedustaja Aune Innala, josta tuli Suomen ensimmäinen naisjuristi.
Osa 2: Lucina Hagman
Sarjan toisessa osassa on Nuorsuomalaisten edustaja, koulunjohtajatar Lucina Hagman. Hän kannatti naisasialiikkeessä tuona aikana hyvin radikaaleina pidettyjä ajatuksia ja oli myös perustamassa Unioni Naisasialiitto Suomessa -järjestöä. Hagmanille myönnettiin ensimmäisenä suomalaisena naisena professorin arvonimi.Lucina Hagmania muistelee nuorsuomalainen poliitikko, naisasiavaikuttaja ja kirjastolaitoksen perustaja Helle Kannila.
Osa 1: Sandra Lehtinen
Sarjan aloittaa sosiaalidemokraattien kansanedustaja Sandra Lehtinen. Palvelijatar ja ompelija Sandra Lehtinen oli työväenliikkeen intohimoinen kannattaja, ja hän joutui vasemmistolaisuutensa takia vankilaan vuosina 1929–31. Vankilavuosiensa jälkeen hän eli kymmenen vuotta Moskovassa, josta hän palasi Suomeen vasta jatkosodan jälkeen. Sandra Lehtistä muistelee hänen tyttärensä Inkeri Lehtinen, joka syntyi kesken äitinsä kansanedustajakauden. Tytär Inkeri Lehtinen oli Suomen kommunistisen puolueen johtohahmoja ja yksi Terijoen hallituksen ministereistä.
