Etusivun jutut

Ei mässäillä vaan syödään kestävästi

Henkka_YleX — Thu, 24 Oct 2013 13:17:42 +0000

WWF Suomi on julkaissut uudet ruoka- ja kalaoppaat, jotka antavat kuluttajille ohjeita kestävämpään ruoan kuluttamiseen. Perusviesti on se, että kasvisravintoa tulisi suosia. Suomessa syödystä kalasta peräti 70 prosenttia tuodaan muualta, vaikka kotimainen kala olisi kestävämpi vaihtoehto.

Maailman väkiluku kasvaa nykyisestä 7 miljardista 9 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Tällä hetkellä noin miljardi ihmistä kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta, joten 2 lisämiljardin ruokkiminen tuhoamatta maapalloa on valtava globaali haaste.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkija Juha-Matti Katajajuuri toteaa, että merkittävimmät yksilöllisen kulutuksen ympäristövaikutukset aiheutuvat ruoan kulutuksesta.

- Jos miettii isoa kuvaa, niin toki eläinperäisten tuotteiden ilmastovaikutus on suurempi kuin kasvisperäisten. Emme voi kuitenkaan verrata lihakiloa ja juureskiloa, koska niiden ravitsemuksellinen lähtökohta on aivan erilainen. Siitä huolimatta kasvisperäinen ruokavalio kuormittaa ilmastoa vähemmän kuin sekaruokavalio.

Ruokahävikki aiheuttaa merkittävän ilmastovaikutuksen. Suomalaiset haaskaavat vuosittain ruokaa puolenmiljardin euron arvosta.

- Ruoan kulutus yksittäisen kuluttajan ilmastovaikutuksesta on hyvinkin suuri. Jos me samaan aikaan haaskataan ruokaketjussa ja kotitalouksissa suoraan, niin se on kaikkein turhinta ilmaston kuormitusta, mitä voidaan aikaan saada. Sen osuus on yllättävän suuri: kotitalouksissa heitetään syömäkelpoista ruokaa pois noin sadan tuhannen henkilöauton vuotuisien päästöjen verran, Katajajuuri laskee.

WWF Suomen Ekologinen jalanjälki -ohjelman johtaja Jussi Nikula kertoo, että joidenkin arvioiden mukaan kolmasosa tai jopa puolet globaalista ruoantuotannosta menee roskiin.

Ruokahävikki on siis todellinen ongelma, mutta myös ruoan tuotantomalleissa olisi myös rutkasti tehostamisen ja järkeistämisen varaa. WWF:n mukaan noin 70 prosenttia maatalouden hedelmistä kuluu eläinperäisen ravinnon tuotantoon, siis lihaan, maitoon, kalanviljelyyn ja kananmuniin. Ympäristövaikutus on valtava.

Myös meren elävät ovat ihmiselle ravintoa. Synkimmän arvion mukaan vuonna 2050 kaikki maailman kaupallisesti hyödynnetyt kalakannat ovat romahtaneet, jos kalastus jatkuu nykyisenlaisena.

WWF:n Suojeluasiantuntija MAtti Ovaska antaa kolme ohjetta kalaostoksille.

- Ensimmäinen on se, että syödään lähivesien kestävästi pyydettyjä lajeja, joita ovat esimerkiksi ahven, hauki, muikku, kuha ja erityisesti silakka. Lähivesien kalat ovat ekologisesti kestäviä vaihtoehtoja. Toinen nyrkkisääntö on, että pitäisi syödä pienikokoista kalaa. Tällä hetkellä erityisesti maailman isot petokalat ovat uhattuja ja sen vuoksi kannattaisi siirtää kulutusta pienikokoisiin lajeihin. Kolmas nyrkkisääntö on sitten se, että jos syö tuontikalaa, niin pitäisi valita MSC-sertifioitu tuote.

MSC on riippumaton ja voittoa tavoittelematon organisaatio, joka sertifioi kalastuksia ja kalastuslaivastoja. Siellä katsotaan tiettyjä kriteereitä vastaan, että onko kalakanta riittävän hyvällä tasolla, onko kalastusmenetelmä sellainen, ettei se aiheuta haittaa muulle meriluonnolle ja sitten siinä katsotaan myös, että kalastus on hallinnoitu asianmukaisesti – ja että se ei tulevaisuudessakaan tule vaarantamaan kalakantaa.”

MSC (Marine Stewardship Council) on riippumaton, voittoa tuottamaton organisaatio, joka ylläpitää sertifiointijärjestelmää kala- ja äyriäistuotteille.

- Järjestö tarkastaa onko kalakanta riittävän hyvällä tasolla, onko kalastusmenetelmä sellainen, ettei se aiheuta haittaa muulle meriluonnolle ja että kalastus on hallinnoitu asianmukaisesti, jotta kalastus ei tulevaisuudessakaan tule vaarantamaan kalakantaa, Ovaska kertaa.

Pienen budjetin ostoskassiin livahtaa usein purkkitonnikalaa.

- Opiskelijalle vinkiksi, että jos pienellä budjetilla haluaa syödä kalaruokaa, niin kääntyisin kyllä kalatiskin silakan puoleen. Se on kilohinnaltaan varsin kohtuullista ja siitä saa herkullisia ruokia, Ovaska vinkkaa.

Tällä hetkellä suuri osa pyydetystä silakasta viedään turkistarhoihin minkkien ruoaksi.

wwf.fi/ruokaopas

wwf.fi/kalaopas

Roller derby on vaikeasti vakuutettava laji

Henkka_YleX — Thu, 24 Oct 2013 12:36:59 +0000

Suomeen ryminällä rantautunut roller derby on laji, jossa mennään kovaa. Osa vakuutusyhtiöstä on arvioinut lajin niin vaaralliseksi, että vakuutukset harrastajille ovat kalliita tai niitä ei saa ollenkaan.

- Kun aloitimme roller derbyn Suomessa vuonna 2009 ja laji oli uusi, se kuului aivan normaalien urheiluvakuutusten piiriin. Vuosina 2010 ja 2011 monet vakuutusyhtiöt alkoivat luokittaa lajin niin sanottujen vaarallisten lajien tai riskialttiiden lajien kastiin, toteaa Roller Derby Finland -järjestön puheenjohtaja Raisa Siivola.

Roller derby on Suomessa verrattain uusi laji, mutta on kasvanut muutamassa vuodessa 16 jäsenseuran ja kuudensadan harrastajan lajiksi.

Roller derby -ottelu koostuu noin kaksiminuuttisista jameista, joita pelataan rullaluistimilla ovaalin muotoisella radalla. Joukkueesta on radalla kerrallaan viisi pelaajaa: yksi tähtihattuinen jammeri, joka tekee pisteitä joukkueelleen ohittamalla vastapuolen neljää blokkeria, jotka puolustavat eli toisin sanoen taklaavat.

- Vakuutusyhtiö If ei myönnä roller derbyyn vakuutuksia. Peruste on se, että vahinkojen sattumisen todennäköisyys on suuri tällaisessa nopeassa lajissa, jossa liikutaan rullaluistimille kovaa vauhtia ahtaassa joukkiossa. Siellä tapahtuu esimerkiksi polvien, nilkkojen, kyynärpäiden ja olkapäiden vääntymistä, nyrjähtämistä ja muuta vahingoittumista, kuvailee vakuutusjohtaja Riitta-Liisa Salonen.

Sen sijaan vakuutusyhtiö LähiTapiola tarjoaa vakuutuksia roller derby -lajin harrastamiseen.

- Meillä on tällä hetkellä normaali tapaturmavakuutus voimassa roller derbyssä, jos siinä ei kilpailla. Jos kyseessä on kilpaurheilu, niin silloin myönnetään erillinen urheiluvakuutus, kertoo LähiTapiolan koti- ja tapaturmavakuutusten tuotepäällikkö Päivi Vuorenmaa.

Vakuutusyhtiöt arvioivat tarkasti uudet urheilulajit ja niihin myönnettävät vakuutukset. Urheiluvakuutusten hinnoittelu perustuu useimmiten lajiluokkiin. Luokitus perustuu lajin tai lajityypin tapaturmariskiin, ja roller derby löytyy monen vakuutusyhtiön luokituksessa vaarallisimmista luokista.

Riskialttiin urheilulajin harrastaja voi myös hankkia niin sanotun lisenssivakuutuksen, joita myydään lajiliittojen kautta. Roller derbyn harrastajat kasaavat tällä hetkellä omaa lajiliittoa. Raisa Siivolan mukaan he haluaisivat Luisteluliiton alaisuuteen.

Yksi vakuutusmahdollisuus roller derbyn harrastajille on Lajilisenssi. Se on Suomen Liikunta ja Urheilu -järjestön SLU:n kehittämä pienlajiliittojen tarpeisiin soveltuva lisenssivakuutus, joka on tarkoitettu sellaisten pienlajiliittojen urheilijoille ja harrastajille, joiden lajiliitoilla ei ole omaa tapaturmavakuutusta jäsenistölleen.

Reissaaminen ja tienaaminen Airbnb-sivuston kautta kiinnostavat - hotelliyrittäjät eivät vielä huolissaan

jussi_p — Thu, 26 Sep 2013 07:52:22 +0000

Maailmanlaajuisen Airbnb:n kautta melkein kuka tahansa pystyy vuokraamaan asuntoaan muutamiksi päiviksi tai viikoiksi. Reissaaja puolestaan löytää sen sivuilta vaihtoehdon hotellihuoneelle. Tarjolla on pieniä asuntoja, linnoja ja veneitä.

Kirjoittaja:

JP Panttila

Lähde:

YleX Etusivu

Päästäisiinkö työttömyydestä eroon yksityistämällä työnhakijoiden koulutus?

jussi_p — Fri, 20 Sep 2013 07:40:38 +0000

TE-keskusten järjestämällä työnhakijoiden kouluttamisella on pitkään ollut huono kaiku. 90-luvulla se koettiin hyödyttömäksi ja pakolliseksi työttömien kyykyttämiseksi. Mikä on tilanne nyt?

Kirjoittaja:

JP Panttila

Lähde:

YleX Etusivu

Elastinen: Minulla on joskus ollut henkivartija

jussi_p — Wed, 18 Sep 2013 07:35:46 +0000

Miten suomalaisartistien turvallisuus on järjestetty? Kokeeko huippuartisti, että fanien kohtaaminen voisi olla joskus turvallisuusuhka? Miten siihen varaudutaan?

Kirjoittaja:

JP Panttila

Lähde:

YleX Etusivu

Haastattelussa Rähinä-levy-yhtiötä pyörittävä räppäri Elastinen. Myös teinitähti Robinin turvallisuuskoordinaattori Mirva Honkonen kertoo tilanteista, jossa hänen asiantuntemustaan tarvitaan.

Miksi mopon nopeusrajoitus on 45 kilometriä tunnissa?

jussi_p — Fri, 13 Sep 2013 07:25:16 +0000

Miksei mopolla voi ajaa esimerkiksi kuutta kymppiä?

Kirjoittaja:

JP Panttila

Lähde:

YleX Etusivu

Mopojen nopeusrajoituksen nostoa perustellaan usein muun muassa turvallisuudella. Jos mopo kulkisi lujempaa, sillä olisi helpompi ja turvallisempi kulkea kaupunkiliikenteessä ruuhka-aikaan. Mitä mieltä on asiantuntija? EU:n alueella lainsäädännön muuttaminen on vaikeaa esimeriksi siksi, että kaupunkien kadut eivät ole samanlaisia tilan ja ruuhkamäärien takia.

Suomalaisasiantuntija: Autovirukset ovat arkipäivää tällä vuosikymmenellä

jussi_p — Fri, 30 Aug 2013 11:43:40 +0000

Uusista autoista löytyy kymmenittäin erilaisia pieniä ja isoja tietokoneita. Langattomien yhteyksien yleistyessä edessä on ennemmin tai myöhemmin autoille koodattujen tietokonevirusten aalto.

Kirjoittaja:

JP Panttila

Lähde:

YleX Etusivu

Jos luulit, että kotikonettasi uhkaavat virukset ovat paha juttu, niin mitä mieltä olet autojen viruksista? Virallisten tietojen mukaan maailmassa ei ole tehty vielä yhtään autoihin kohdistuvaa virushyökkäystä. Yhdysvalloissa asiantuntijat ovat hakkeroineet autojen tietokoneita tehden testejä suljetulla radalla. Tulokset ovat huolestuttavia. Autojen tietoturva on heikoilla kantimilla.

Milloin näemme ensimmäisen tietokonevirusten aallon, jonka kohteena ovat erityisesti autojen jarruja ja nopeutta säätelevät järjestelmät? Mitä virus voi käytännössä nykyautolle tehdä?

"Romanikerjäläiset eivät ole rikollisia"

vayreve — Fri, 12 Jul 2013 11:30:12 +0000

Romanikerjäläiset tienaavat valtavan määrän rahaa ja heidän taustallaan on aina järjestäytynyttä rikollisuutta. Pitävätkö nämä väitteet paikkaansa? Etusivun toimittaja Jaakko tapasi romanien päiväkeskuksessa työskentelevän Pekka Tuomolan.

Erityisesti romanikerjäläisiin liitetään edelleen erilaisia väitteitä. Pekka Tuomola pitää niitä enimmäkseen pelkkinä myytteinä. Yksi kerjääjiin yhdistyvistä huhuista liittyy rikollisuuteen.

- Suomen poliisi tutki viime vuonna todella tarkkaan Suomeen saapuvien romanikerjäläisten taustoja. Silloin ei löytynyt merkkejä järjestäytyneestä rikollisuudesta, Tuomola kertoo.

Kahvipöytäkeskusteluissa ihmetellään usein myös sitä, kuinka näillä köyhillä romaneilla on varaa ylipäänsä matkustaa tänne Suomeen.

Onko köyhän esittäminen ja kerjääminen pelkkää huijausta? Vieroksuvatko romanit oikeaa työtä?

Kuuntele juttu alta.

Festarijärjestäjä: Liberaalimpi alkoholipolitiikka usein vähentää häiriökäyttäytymistä

maria_ra — Fri, 14 Jun 2013 12:43:00 +0000

Tänään perjantaina Seinäjoella käynnistyneen Provinssirockin promoottori Juha Koivisto kertoo YleX Etusivussa kokeneensa vapaamman alkoholipolitiikan vähentäneen häiriökäyttäytymistä.

Kirjoittaja:

Maria Rautio

Lähde:

YleX Etusivu

Suomen komeimpiin ja suurimpiin festivaaleihin lukeutuvan Provinssirockin alkoholipolitiikka on vuosien varrella muuttunut suuntaan jos toiseen.

- Meillä on ollut monenmoisia systeemejä. Jossain vaiheessa alueelle sai tuoda kertakäyttöastiassa tietyn määrä alkoholijuomaa, mutta siitä on monestakin syystä jouduttu luopumaan. Tänä vuonna varsinaiselle alueelle ei omia juomia saa tuoda, mutta rannekesysteemimme vuoksi ihmiset voivat vapaasti liikkua leirintäalueelta tapahtuma-alueelle, Provinssirockin promoottori Juha Koivisto huomauttaa.

Festivaalien alkoholipolitiikka on Koiviston mukaan neuvottelukysymys festarijärjestäjien ja paikallisten viranomaisten kanssa. Kuitenkin Suomessa nykyinen yleinen linja on yhtenäistymässä siihen suuntaan, ettei omia juomia saa juuri mihinkään viedä. Koivisto näkee asiassa myös varjopuolen.

- Meillä on sellaisia kokemuksia, että mitä vapaampi alkoholipolitiikka, sitä vähäisempää yleisön häiriökäyttäytyminen on. Silloin ei tarvitse hätäisesti kiskaista viinapulloa jossain nurkan takana naamariin ennen kuin menee alueelle. Olen kokenut, että mitä liberaalimpaa on, sitä vähemmän oheisongelmia.

Järjestysmiehet: Ei ollenkaan viinanmyyntiä

YleX Etusivu pyysi Juha Koiviston haastattelun innoittamana festivaalien järjestysmiehiä kertomaan oman kantansa. Nimimerkki Järkkäri kirjoitti YleX:n Shoutboxissa, että helpointa järjestysmiehen näkökulmasta olisi kieltää alkoholin myynti kokonaan. Lähetykseen soittanut Jori oli samoilla linjoilla.

- Olisihan se helpompaa, jos viinaa ei myytäisi ollenkaan. Mutta festareilla, joihin ei saa viinaa tuoda ollenkaan, siinä saa paljon tapella viinaa salakuljettavien kanssa. Myös kun siinä ulkopuolella sitten juodaan gorillapuvuissa litratolkulla jaloviinaa, niin niiden kanssa järjestysmiehet lopulta painivat, Jori kertoo.

Kysyttäessä erikoisinta paikkaa, missä Jori on nähnyt salakuljetettavan viina, perinteisen housunlahkeen lisäksi Jori oli törmännyt erikoisen muotoiseen rintavarustukseen.

- Kun naiset laittavat lonkerotölkit rintaliivien väliin, niin kyllä siinä saa ihmetellä miksi onkin niin symmetrisen pyöreät etupuskurit. En kuitenkaan älyttömän tarkkaa niitä syynää, en heti rupea kopeloimaan isorintaisia naisia, Jori naureskelee.

YleX seuraa Seinäjoen Provinssirockin tapahtumia paikan päällä radiossa ja netissä. Seuraa uutisia ja hetki hetkeltä päivittyvää liveblogia YleX:n Provinssirock 2013 -sivuilla!

Kirkkoherra homokysymyksestä: Iso laiva on kääntynyt nopeasti

maria_ra — Fri, 14 Jun 2013 12:42:42 +0000

Helsingin Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalon mukaan kirkon suhtautuminen homoseksuaalisuuteen on muuttunut nopeasti muutamassa vuosikymmenessä.

Kirjoittaja:

Maria Rautio

Lähde:

YleX Etusivu

Kirkon suhtautuminen homoihin on Suomessa ristiriitainen. Toisaalta kristittyjen negatiivissävytteiset homokommentit ovat aiheuttaneet erobuumin kirkosta, toisaalta taas homoparin vihkiminen lähetystyöhön johti ainakin 200 ihmisen eroon kirkosta. Vantaalainen liberaali kirkkoaktiivi Sari Roman-Lagerspetz ei yllättynyt tuoreimmasta erobuumista.

- Vanhoilliset eroavat enemmän kuin aikaisemmin tämän miesparin lähetystyöhön lähettämisen takia. Kirkossa on ristiriitainen tapa asennoitua ja kohdella homoseksuaalisia ihmisiä. Toisaalta kaikille pitää olla tilaa, mutta toisaalta homovastaisilla ryhmillä on hyvin vahva asema, jota kirkko suojelee. Se yhtälö ei toimi, Roman-Lagerspetz lataa YleX Etusivun haastattelussa.

Helsingin Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo jatkaa, että vielä 20 vuotta sitten saattoi saada harhaoppisuussyytteen, mikäli sanoi jotain myönteistä homoista. Laajasalo kuitenkin uskoo, että 10 vuoden kuluttua syytteen saa siitä, jos sanoo jotain kielteistä.

- Iso laiva on kääntynyt nopeasti homokysymyksessä. Vuonna 1971 homoudesta pääsi linnaan ja vuonna 1984 psykiatriseen sairaalaan. Viidensadan vuoden laivan kääntäminen on muutamassa vuosikymmenessä tapahtunut nopeasti. Missä muussa isossa organisaatiossa transseksuaali pistetään korkeimpaan johtoryhmään? Näin on nimittäin Kuopion hiippakunnan notaarin kohdalla, Laajasalo muistuttaa.

Roman-Lagerspetz ja Laajasalo korostavatkin, että kirkon aktiivijäsenistö on paljon homovastaisempi kuin kirkon jäsenistö kokonaisuudessaan.

- 4,1 miljoonaa ihmistä kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Se on sekalainen seurakunta ja porukan täytyykin olla monimuotoinen. Vallan ytimessäkin on kuitenkin kriittisiä asioita esittäviä tyyppejä. Ei voi vain nähdä Päivi Räsästä ja ajatella, että tuo on se, joka päättää, Laajasalo korostaa.

Kuuntele alla olevasta haastattelussa, miksi kirkko Laajasalon mukaan vähän kuin Amerikka ja mikä on paras tapa vaikuttaa kirkon asioihin Suomessa.

Miten tulevaisuuden tiedenerot aikovat pelastaa maapallon?

maria_ra — Thu, 13 Jun 2013 12:40:23 +0000

Ilmasto lämpenee, öljy hupenee, sodat jatkuvat ja maapallo ylikansoittuu. Tulevaisuuden tiedemiehet ja -naiset leireilevät parhaillaan Suomessa. Kuinka he aikovat pelastaa maailman?

Kirjoittaja:

Maria Rautio

Lähde:

YleX Etusivu

Helsingissä on parhaillaan käynnissä kansainvälinen nuorten tiedeleiri, jonne on tuhannesta hakijasta valikoitunut yhteensä 60 tieteestä innostunutta 16–18-vuotiasta nuorta ympäri maailmaa. Millaisilla ratkaisuilla tulevaisuuden tiedenerot aikovat pelastaa maapallon?

- Aion tutkia kasviproteiineja. Uskon, että kasvissyönti on tulevaisuuden oikea suunta. Siitä pitää vain saada yhtä hyvää kuin lihaproteiinista ja yhtä hyvän makuista, suomalainen Emma kertoo.

Yhdysvaltalainen Tyler taas aikoo vaikuttaa asioihin oikean opiskelualan avulla.

- Opiskelen kaupunkisuunnittelua. Sillä, miten ihmiset asuvat ja miten he liikkuvat on suuri merkitys maapallon tulevaisuuteen. Vihreää asumista ja joukkoliikennettä pitäisi lisätä. Uusilla lailla, verotuksella, oikealla johtamisella ja mainoskampanjoilla se voi onnistua.

Liberiasta kotoisin oleva Gibson taas luottaa tieteen voimaan.

- Tiede on elämä. Kaikki perusasiat ja muutokset maailmassa ovat tulleet tieteestä, ei politiikasta. Nyt on aika keskittyä enemmän tieteeseen kuin politiikkaan.

Kuuntele koko juttu alta.

Miesten Superpesiksen ensimmäinen naispäätuomari: Sukupuoleni hidasti etenemistäni

vayreve — Wed, 12 Jun 2013 09:57:11 +0000

Kati Rantala teki kuukausi sitten pesäpallohistoriaa: Rantala toimi Kankaanpäässä päätuomarina miesten korkeimman sarjatason eli Superpesiksen ottelussa. Naistuomari on ylipäänsä harvinaisuus kotimaisissa palloilusarjoissa. Miten nainen pärjää kurinpitäjänä miesten keskellä? Etusivun toimittaja Eve kävi katsomassa Rantalan tuomarointia miesten ykköspesispelissä Helsingissä.

Kirjoittaja:

Maria Rautio, Eve Väyrynen

Pesäpalloa 20 vuotta tuomaroineesta Kati Rantalasta tuli kaikkien aikojen ensimmäinen nainen, joka on toiminut päätuomarina miesten superpesispelissä. Ennen a-tason kortin saamista Rantala ehti viheltää b-tasolla pelejä peräti kymmenen vuotta.

- Harva tuomari on ollut b-tasolla yhtä kauan kuin minä. Aika usein siellä ollaan pari vuotta, jonka jälkeen lopetetaan laji kokonaan tai noustaan a-tasolle. Jos sukupuoleni olisi ollut toinen, olisin varmasti aiemmin noussut a-tasolle, Rantala sanoo.

Rantala veikkaa, että asennemuutos, henkilövaihdokset ja ilmapiirin yleinen muutos edesauttoivat hänen nousuaan a-sarjaan.

- B-tasolla aiemmin pidettiin itsestäänselvyytenä, ettei nainen voi nousta a-tasolle. Kun tuli hyviä kausia ja tiesin, että pelit olivat menneet hyvin, se alkoi kuitenkin tuntua epäreilulta. Oma kunnianhimoni myös tuli esiin, että jos superpesiksessä joskus peli- tai syöttötuomarina nainen nähdään, niin minä haluan olla se nainen.

Millaisia huutoja sekä yleisöltä että pelaajilta pesistuomarit joutuvat kuuntelemaan? Entä kuinka tuomari pitää oman päänsä kylmänä, kun ympärillä sekä pelaajat että yleisö huutavat törkeyksiä? Kuuntele koko haastattelu alla.

Ylilääkäri: Jos ihmiset käyttäytyisivät järkevästi, valtaosa melanoomasta poistuisi

maria_ra — Mon, 10 Jun 2013 12:40:23 +0000

Auringon vaaroista muistutetaan kesästä toiseen. Miksi ihosyöpä eli melanooma silti vain yleistyy? Menevätkö kauneusihanteet terveyden edelle?

Kirjoittaja:

Maria Rautio

Lähde:

YleX Etusivu

Useimmat vähättelevät auringon vaaroja ja uhmaavat terveyttään tietoisesti makaamalla tuntikausia porottavassa paahteessa ilman suojaa. Vuosittain melanoomaan sairastuu noin 1 300 ihmistä ja melanoomatapaukset yleistyvät vuodesta toiseen. Sairastuminen on yleisimpää 40–45-vuotiailla miehillä ja naisilla. Muita riskitekijöitä ei tiedetä, kuin aurinkoaltistus.

- Olemme nykyisin paljon enemmän auringossa kuin ennen ja myös vaatteemme ovat paljastavampia. Myös vapaa-aika on lisääntynyt, joten ihmisillä on enemmän aikaa olla auringossa. Tärkein syy on kuitenkin monilla se kauneusihanne, että ruskettunut iho on kaunis, Syöpäjärjestöjen ylilääkäri Liisa Pylkkänen kertoo YleX Etusivun haastattelussa.

Nykytietojen valossa aurinkorasvan käyttö ja auringosta poispysyminen vähentäisivät merkittävästi melanoomatapauksia. Helposti myös ajatellaan, että sairastuminen on vain huonoa tuuria. Kuitenkin melanooma on tällä hetkellä kuudenneksi yleisin syöpä Suomessa.

- Muutokset eivät tule välittömästi. Melanooma esiintyy useimmin 45-vuotiailla, ja riskiä kasvattaa ihon polttaminen lapsena tai nuorena aikuisena. Voidaan sanoa, että valtaosa melanoomasta olisi poistettavissa, jos käyttäytyisimme järkevästi. Noin 90–95 prosenttia kaikista melanoomatapauksista aiheutuu aurinkoalttiudesta, Pylkkänen kertoo.

Kuuntele alla olevasta haastattelusta, miksi ylilääkäri ei suosittele solariumissa käyntiä edes ennen aurinkolomaa.

Hulluuden käsitys myllerryksessä – normaaliuden määritelmä kaventunut entisestään

maria_ra — Mon, 10 Jun 2013 12:40:23 +0000

Missä menee hulluuden raja? Vastaus on muuttunut aikojen saatossa melkoisesti. Aatehistorian tutkija Petteri Pietikäinen pisti hulluuden historian yksiin kansiin.

Kirjoittaja:

Maria Rautio

Lähde:

YleX Etusivu

Suhtautuminen hulluuteen ja sen hoitoon on vuosisatojen varrella muuttunut melkoisesti. Ensimmäisen suomenkielisen hulluuden historiaa käsittelevän Hulluuden historia -teoksen kirjoittaneen aatehistorian tutkija Petteri Pietikäisen mukaan mielisairaalla ihmisellä ei ole koskaan ollut niin hyvät oltavat, kuin 2000-luvulla.

- Läpi historian hulluja on kohdeltu huonosti tai erittäin huonosti. Vaikka keskiaikaa on pidetty hulluuden kulta-aikana, silloinkin kohtelu riippui hullun käytöksestä. Jos tämä oli väkivaltainen tai vaaraksi ympäristölle, hänet saatettiin lukita kellariin ja eristää muusta yhteiskunnasta, Pietikäinen aloittaa.

Siivosti käyttäytyivät, kuten suomalaiset kylähullut, saivat olla vapaasti omissa yhteisöissään. Kun 1800-luvulla ruvettiin puhumaan medikaalisesta hulluudesta, eli mielisairaudesta, hulluja siirrettiin mielisairaaloihin.

- Mielisairaaloissa elämä ei ollut ruusuista, eikä potilailla ollut esimerkiksi kansalaisoikeuksia. Ne ovat tulleet vasta viimeisten 50 vuoden aikana. Vaikka edelleenkin mielisairaat ovat stigmatisoituja, heidän asemansa on kuitenkin parempi kuin koskaan aiemmin.

Nykyajan itsediagnosoinnin sijasta kaivataan enemmän kollektiivista keskustelua

Pietikäisen mukaan hulluus ei yhteiskunnasta katoa, se vain muuttaa muotoaan. Vakavat mielisairaudet, kuten skitsofrenia ja maanisdepressiivisyys ovat edelleenkin olemassa, mutta niiden rinnalle ovat viimeisten sadan vuoden aikana nousseet myös niin sanonut harmaan vyöhykkeen häiriöt. Esimerkiksi neuroosit, masentuneisuus, fobiat, työuupumus ja keskittymiskyvyn heikkeneminen ovat lisääntyneet valtavasti.

- Se kertoo siitä, että normaaliuden määritelmä on kaventunut. Ihmisen tunne-elämä on tullut enemmän tarkastelunalaiseksi kuin 1800-luvulla ja normaalius on tiukemmin määritelty, tutkija Pietikäinen uskoo.

Ainakin terveydenhuollon resurssien näkökantilta ihmiset ottavat Pietikäisen mukaan liian vakavasti harmaan vyöhykkeen häiriöt.

- Lievemmät häiriöt kuormittavat terveydenhuoltoa ja vievät resursseja raskaalta mielenterveyshuollolta, kuten skitsofrenian hoidolta. Ongelmista mennään herkästi kertomaan asiantuntijalle, jolta saadaan pillereitä tai sairaslomaa. Sen sijaan tarvittaisiin kollektiivista toimintaa ja enemmän keskustelua ongelmista, Pietikäinen summaa.

Pietikäinen käy teoksessaan läpi yli 2000 vuotta hulluuden historiaa. Mukaan mahtuu myös karmivia hoitokeinoja, kuuntele niistä ja muun muassa naisillä 1800-luvulla yleisesti diagnosoidusta hysteriasta lisää haastattelusta alla.

Miksi naisjohtajan pitää olla teräsmies?

maria_ra — Fri, 07 Jun 2013 12:40:23 +0000

Päättävässä asemassa oleviin naisiin kiinnitetään edelleen enemmän huomiota kuin samassa asemassa oleviin miehiin. Heitä myös arvioidaan usein tiukemmin kriteerein kuin miesjohtajia.

Kirjoittaja:

Maria Rautio

Lähde:

YleX Etusivu

Onko ainoa rooli naisjohtajalle maskuliininen teräsnainen? Tutkimukset nimittäin todistavat, että sekä naiset että miehet johtavissa asemissa muistuttavat niin sanottua johtajan miehistä prototyyppiä. Naisjohtajuutta tutkinut kauppatieteiden tohtori Minna Hiillos on kuitenkin havainnut, että viimeisten 20 vuoden aikana muutosta on tapahtunut.

- Hierarkiat ovat madaltuneet ja johtamistyyli on muuttunut. Johtaminen on nykyisin couchaavampaa, eikä niin käskyttävää. On puhuttu johtajuuden feminisaatiosta, jossa johtajuus on saanut naisille stereotyyppisesti tuttuja piirteitä. Välittäminen ja tunneäly ovat yhä tärkeämpiä johtajuudessa, Hiillos väittää.

Hiilloksen mukaan ihmisissä syvällä olevien stereotyyppien mukaan johtaja kuitenkin edelleen on valkoihoinen, keski-ikäinen mies. Hiillos kertoo havainneensa, että naiset kyllä ylenevät, mutta jäävät jumiin keskijohtoon. Vaikka Hiillos on kyllästynyt termiin "lasikatto", hän myöntää sen olemassaolon.

- Noin 40, jopa 60 prosenttia keskijohdosta on naisia. Ylimmässä johdossa luvut ovat kuitenkin pieniä. Esimerkiksi tällä hetkellä Suomen pörssiyritysten toimitusjohtajista vain yksi on nainen. Jotakin siinä välissä tapahtuu, ja sitä voi kutsua lasikatoksi.

Syitä tähän Hiillos löytää useita.

- Koska naisjohtajia on vähemmän, heitä arvioidaan rankemmin kriteerein kuin miehiä. Sama pätee kaikkiin vähemmistöihin, Osittain naiset voivat myös katsoa peiliin. Jos uralla haluaa kehittyä, siitä pitää kertoa ja hakea liiketoimintavastuuta. Syrjintä ei aina myöskään ole tietoista, rekrytoija helposti palkkaa itseään muistuttavan tyypin.

Miten nuori naistoimitusjohtaja Ida Hakola asian näkee, ovatko naiset yritysmaailmassa erityistapauksia? Entä mitä mieltä tutkija on naiskiintiöistä? Kuuntele YleX Etusivun juttu alta kohdasta 26.20 alkaen.

Millaista on suomalaisen mellakkapoliisin työ?

vayreve — Wed, 05 Jun 2013 12:18:35 +0000

Euroopassa on mellakoitu väkivaltaisesti viime viikkoina. Mitä jos Suomessakin syntyisi väkivaltainen mellakka? Etusivun toimittaja Eve tutustui suomalaisen mellakkapoliisin valmiustilaan.

Suomessa mellakkapoliisi on joutunut kunnolla töihin viimeksi vuonna 2006, jolloin Smash Asem-mielenosoitus muuttui väkivaltaiseksi. Ylikomisario Jaakko Wallenius toimii Helsingin poliisin joukkohallinnon vastuuhenkilönä. Hän toimi johtotehtävissä jo Smash Asemin aikaan.

- Lähtökohta meille oli se, että me ei lasketa etukäteen väkivaltaiseksi ilmoitettua mielenosoitusta edes liikkeelle, Wallenius muistelee.

Turkissa poliisi on hajottanut väkijoukkoja vesitykkien ja kyynelkaasun avulla. Nämä keinot eivät kuulu ainakaan tällä hetkellä suomalaisen poliisin valikoimiin.

- Poliisihallituksen ja poliittisten päättäjien pitäisi näyttää vihreää valoa sille, että ottaisimme kovemmat keinot käyttöön, Wallenius sanoo.

Millaisin varustein suomalainen mellakkapoliisi kohtaa mielenosoittajan?

Jaakko Wallenius esittelee mellakkapoliisin varusteita Etusivun Evelle.

Suomessa asuvat venäläiset: Suomi on tehnyt meistä rauhallisempia

maria_ra — Thu, 30 May 2013 12:40:23 +0000

YleX Etusivussa keskusteltiin tällä viikolla venäläisestä kulttuurista Suomessa. Suomessa pitkään asuneet Nikolay Antonov ja Levan Tvaltvadze kertovat suomalaisten olevan paljon venäläisiä rauhallisempia.

Kirjoittaja:

Maria Rautio

Lähde:

YleX Etusivu

Stand up -koomikko Nikolay Antonov ja Ylen venäjänkielisten uutisten toimittaja Levan Tvaltvadze ovat kumpikin asuneet Suomessa lähes 20 vuotta. Varsinkin Tvaltvadze on kohdannut erittäin vähän ennakkoluuloja Suomessa asuessaan, yhtä poikkeusta lukuunottamatta.

- Kun asuin vuosia sitten Kotkassa, yritin ostaa osamaksulla tietokoneen. Vaikka minulla oli vakituinen työ ja vakituinen asunto Suomessa, myyjä ei suostunut osamaksuun. Hän sanoi, ettei voi myydä konetta minulla osamaksulla, koska hän ei voinut olla varma vienkö tietokoneen Venäjälle, Tvaltvadze naurahtaa.

Asiakaspalvelualalla työskentelevä Antonov sen sijaan on kokenut ihmisten pettyvän, kun he tajuavat venäläisen palvelevan heitä.

- Aluksi he luulevat puhuvansa suomalaiselle, mutta heidän tajutessaan ettei näin ole, näen heidän silmissään sellaisen pettymyksen. Että ihan kuin olisin huijannut olevani yksi heistä, olin ikään kuin valehdellut. Voi olla, että se on vain minun päässäni, mutta luulen sen johtuvan venäläisyydestäni.

Suomessa asuvien, äidinkielenään venäjää puhuvien 62 000 hengen lisäksi Suomessa vierailee vuosittain satojatuhansia venäläisturisteja. Venäläisestä kulttuurista puhuttaessa miehet huomaavat molemmat ärsyyntyvänsä venäläisturistien tavoista.

- Venäjällä joka päivä on taistelua ja kun he tulevat tänne, he käyttäytyvät samalla tavalla kuin Venäjällä. Heidän pitäisi sopeutua vähän. Yleensä siihen menee pari päivää, että venäläiset rauhoittuvat, Antonov aloittaa.

- Se taistelu tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kovistellaan vaikkapa jonoissa. Esimerkiksi pitäisi hankkia omalle daamille liput nopeammin kuin edessä seisova kaveri, niin pitää näyttää olevan kova jätkä ja etuilla. Se on osa moskovalaista identiteettiä, muualla ollaan vähän rauhallisempia Tvaltvadze täydentää.

Kuuntele alla olevasta haastattelusta miten Antonov ja Tvaltvadze päätyivät asumaan Suomeen. Kuuntele myös millä yksinkertaisella, suomalaisiinkin varmasti vetoavalla keinolla miesten mielestä venäläisiä voisi paremmin ymmärtää.

Tutkija: Känniseksiä ei tarvitse hävetä aamulla

vayreve — Thu, 30 May 2013 12:14:49 +0000

Krapula ja morkkis - nämä ovat suomalaisnuorten mukaan alkoholiin liittyviä varjopuolia. Moni nuori listasi hiljattain julkistetussa tutkimuksessa humalassa harrastetun seksin yhdeksi morkkiksen aiheuttajista. Miksi känniseksi kaduttaa aamulla? Etusivun toimittaja Eve tapasi seksuaalietiikan tutkijan Tommi Paalasen.

Paalasen mukaan känniseksi hävettää jälkikäteen, koska humalassa seksikumppanin valinta ei ole yhtä tarkkaa kuin selvinpäin.

- Toisaalta meidän kulttuurissa seksiin liittyvät tietyt synnillisyyden ja häpeällisyyden ajatukst, jotka eivät ole mitenkään välttämättömiä. Seksiin liittyvä ahdistus on kasvatettu meihin, ja tästä ajatuksesta on hankala irtautua. Siitä täytyy ihan tietoisesti pyristellä irti, jotta päästään myönteisempään seksikäsitykseen, Paalanen toteaa.

Etusivun toimittaja Eve kysyi helsinkiläisnuorilta seksimorkkiksesta. Kuinka monelle seksin harrastaminen on aiheuttanut jälkikäteen häpeää?

Kuuntele nuorten kommentit alta.

Rauhanturvaaja: Älä kysy multa Afganistanista, koska ei sua oikeesti kiinnosta

vayreve — Wed, 29 May 2013 10:02:07 +0000

Suomalaiset rauhanturvaajat tekevät työtään entistä vaarallisemmissa oloissa. Palaaminen sotatoimialueelta takaisin Suomeen voi olla yllättävän haastavaa, sillä rauhanturvaajat kokevat asioita, joita on vaikea selittää muille. Etusivun toimittaja Eve kävi Säkylässä tutustumassa Puolustusvoimien järjestämään kotiuttamiskoulutukseen.

Kim Hanen palasi maaliskuussa Suomeen Afganistanista. Hänen on vaikea pukea sanoiksi vuoden aikana kokemiaan asioita.

- Ne asiat liittyy surkeisiin ihmiskohtaloihin, liikkumiseen Kabulissa, jatkuvaan väkivallanuhkaan ja lopulta aseellisiin kosketuksiin, joihin mä jouduin. Ne liittyy siihen että sä istut bunkkerissa, ja tunnet kuinka kuumat paineaallot lyö kasvoihin ja mietit katkerana että nytkö tämä oli tässä, Kim kuvailee.

Kim on kyllästynyt ihmisten kyselyyn siitä, miten hänen Afganistanin reissunsa meni.

- Mä haluaisin kiinnittää rintaani lapun, jossa lukee että älä kysy multa mitään Afganistanista, koska sua ei oikeesti kiinnosta. Ja vaikka mä sulle kuinka kertoisin, niin sä et pysty sitä kuitenkaan ymmärtämään, Kim sanoo.

Ilmiö on tuttu suomalaisille rauhanturvaajille. Omia kokemuksia on vaikea selittää ihmisille, jotka eivät ole itse työskennelleet rauhanturvaajana.

Afganistanissa työskennellyt Heikki Vuorinen on kuitenkin yrittänyt.

- Mä oon näyttänyt valokuvia mutta ei niistäkään oikein saa mitään irti. Lopulta sitä vaan keksii jonkun lyhyen lauseen, kuten että partioitiin ja vartioitiin siellä, Heikki huokaa.

Kuuntele lisää Kimin ja Heikin kokemuksia Afganistanista alta.

Karkaavatko Suomi-muodin tulevaisuuden tekijät ulkomaille töihin?

vayreve — Thu, 23 May 2013 10:05:06 +0000

Suomalaista muotialan koulutusta kehutaan korkeatasoiseksi, mutta silti vaateteollisuus on Suomessa pienimuotoista. Miksi? Etusivun toimittaja Eve haastatteli Aalto-yliopistossa tulevia muotialan maistereita.

Suomalainen vaatesuunnittelija voitti huhtikuun lopussa arvostetun Hyéresin muotikilpailun pääpalkinnon. Palkinto tuli Suomeen myös viime vuonna, ja suomalaisten muodin opiskelijoiden voittokulku on huomioitu myös kansainvälisessä lehdistössä.

Aalto-yliopistossa opiskelevat Tiia Siren ja Lamin Marong suhtautuvat omaan tulevaisuuteensa työmarkkinoilla luottavaisesti. Tosin Suomessa kiinnostavat muotialan työt ovat vähissä.

- Eihän täällä kauheesti ole muotitaloja, Marimekko on oikeastaan ainut. Tarkoituksena on mennä töihin isoon kansainväliseen muotitaloon tai pistää oma merkki pystyyn, Siren kertoo.

Aalto-yliopiston muotoilun laitoksen johtajan Pirjo Hirvosen mukaan lahjakkaiden suunnittelijoiden karkaaminen ulkomaille ei ole yllätys. Hänen mielestään suomalainen vaateteollisuus pelaa tällä hetkellä liian varman päälle.

- Suomalaisvalmistajilta puuttuu mielenkiinto ja puhuttelevuus, joilla synnytetään haluttavuutta asiakkaiden keskuudessa, Hirvonen suomii.

Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton, vaan Suomi-muodilla on hyvät mahdollisuudet korjata tilanne lähivuosina. Pirjo Hirvonen vaatii kuitenkin suomalaisilta asennemuutosta vaateteollisuutta kohtaan.

Miten suomalainen vaateteollisuus saadaan uuteen nousukiitoon?

Etusivun Eve kävi Aalto-yliopistossa ottamassa selvää.