Aamuvuoro on kilpailijalle haaste

Onpa kamalaa lukea noin huolittelematonta tekstiä. Jos kirjoittaa, niin luulisi edes hieman panostavan oikeinkirjoitukseen..

Pääsivulla lukee myös että ensimmäinen finaali on keskiviikkona. Itse epäilisin että toisen päivän kohdalla on painovirhe - tuskin molemmat finaalit samana päivänä on, varsinkin kun lippuja on voinut ostaa kumpaankin jo ties kuinka kauan etukäteen. :)

tosssa pää sivulla on etä toine finaali ilta oiski keski
viikkon -tostainahan sen piti ola!!!!!törkeää vedätystä!

Onkohan tämä kilpailu muuten yhtä korruptoitunut kuin tuo Paulon sellokilpa? Itse en osaa sanoa, mutta onko muilla kommentteja tai tietoja?

yläikäraja ei riso -ainaskaa mua ja mun "hoitoani"!
nimitäin -olaaan sit mieltä etä enskään tä kilapilu eiooo KOKO maailman tunnetuin ja arvostetuin
(henkselien paukuttelusta ja vääränlisesta rempsakkuudesta huolimata)eik ehkä koskaan
saavuta jonku bryselin queen Elizabethin tai vaikapa
Moskovan tsaikovskin "legendaarista"auraaa Niisä
se on alempi kon 35 mutta mutta..sitäpait -onkait ika
kohtuutonta vaatii etä joku ononnistunu luomaan
uran solistina vaika siihe 30menessä jos kukaaan
taho ei sinällää paaa tikkua ristiin k o aspektin edistämisexx.. monest tuntuu etä joku hikinen laitos
koulutaa ihmisen suorittaan se joku tutkinto -vaikk
diplomi tai saamaa maisterin paperit ulos muta me
ainaski(mun avoni kaaa)epäillää etä ei niillä ois ees
kompetenssia edistää kenenkään uraa "sillälailla"
(etä tää soittas carnegie Hallin debyytit, pääsis
Berliinin ym ym filharmonikoiden solistixx, tekis
johtavan levy diilin jne)ja kuiteski koko maailmassa ain JOKU tekee Pianosakin on esi merkkei -vaika se
venälinen evgueni(?) oliko se kissin vai mikä sen nimi
nyt ol?

Olen monen kirjoittajan kanssa samaa mieltä siitä, että kun kerran säännöissä sallitaan näin eri-ikäisten kilpailijoiden osanotto, heitä ei pitäisi kohdella eri tavoin ikänsä perusteella. Silti hieman ihmettelen Roopen parjaamista. Johonkin soitossa kuuluvaanhan se hänen ilmeinen lahjakkuutensa perustetaan, joten ilmeisesti tuomariston mielestä hänellä nuoresta iästään huolimatta jo on jotakin sellaista mitä kaikilla vanhemmilla "korkeasta" iästään huolimatta ei silti ole. Ei kai ole yhtään sen reilumpaa jättää tällainen kaveri finaalista siksi, että hän on niin nuori eikä muka sen takia (a priori) voi kyetä kilpailemaan tulkintojen syvyydessä tms. vanhempien kanssa!

Mitä tulee esim. Uki Ovaskaiseen, minusta hänen esityksensä jäi välierässä kaikista ansioistaan huolimatta melko yksipuoliseksi. Siitä puuttui sellaisia puhuttelevan ja elävän musisoinnin hyveitä, joita kaikilla finalisteilla mielestäni on. Tässä kohtaa en näe mitään vääryyttä tapahtuneen.

Mitä vielä Roopeen tulee, ensimmäisen palkinnon saajaksi hän ehkä on vielä hieman raakile, mutta jollakin erikoispalkinnolla häntä voisi muistaa - näinhän on ennenkin kilpailuissa toimittu nuorten lahjakkuuksien suhteen.

Niin ja urheiluvertauksia en kyllä lähtisi viljelemään tässä yhteydessä, yksiselitteisesti mitattavia ominaisuuksia kun ei ole. Mitä Risto-Matti Marin kirjoittikaan: nämä eivät ole pianonsoiton MM-kisat...

Ihmetyttää Gustavin kommentit, ja muutenkin harmittaa erittäin paljon tämä kilpailuihin liittyvä piirre, jossa keskeneräiset teinisoittajat jyräävät nuoruuspisteillä.

Esimerkki1: pituushypyn Sm-kilpailut: 16v kundi hyppää 730. tuomaristo hieroo silmiään - KULTAA Mikä lahjakkuus!!!
Evilä leiskauttaa 825 ja pronssia: kypsä ja hienostunut kyllä, taitava, lahjakaskin mutta mutta.... 31v, vanha pieru, ja ponnisti 4 cm päästä lankkua, ei sellaista saisi kyllä enää sattua tuossa iässä.

Esimerkki2: Shakin MM-ottelu: Kramnik matittaa 17v wonderboyn 24:ssä siirrossa, mutta mutta.. Mikä lahjakkuus!!! Pelasi välissä huippuoivaltavia siirtoja! tässä jannussa on shakin tulevaisuus!!
Vanha Kramnik taas käsitteli avauksen hivenen nuivasti, ja jyräsi keski-ja loppupelin lähinnä hyvällä tekniikalla joten... MESTARUUS VAIHTUU!!

No niin, joku pyysi kommenteja tohtorin Djupsjöbackan lausunnosta.

Ihan luonnolista on, mielestäni, mitä hän sanoi. Monessa kilpailussa on -enemmän tai vähemmän- sellainen profiili että näissä pärjää joko nuoria soittajia (esim. Paganini ja Sibelius viulukilpailut) tai sitten vanhempia -kypsynempiä???- soittajia (esim. Esther Honens ja van Cliburn pianokilpailut). Voi olla että Maj Lind kilpailu halutaan profiloida jollain tavalla. Siitä en voi tiedä mitään. Voi kysyä suoraan kilpailutoimikunnasta.

Lause jos ei 30-vuotiaaksi mennessä ole luonut uraa, se tuskin myöhemminkään onnistuu on myös totta, jos puhutaan soolo urasta (tietysti on poikkeuksia, tosin harvoin...). Monet kuitenkin saa uraa säestajina, oopperakorrepettiitorina, liedpianisteina, tai kamarimuusikkoina vasta silloin... (yksi kaveri Docmusissa -siis jatko-opiskelija- työskentelee Saksassa oopperassa, ja hän aloitti vasta kolmekymppisena..). Jo, melkein unohdin että pianistina orkesterissa voi tehdä uraa (esim. fantastinen pianisti Laivuori, joka parjasi mainiosti myös solistina hiljattain Messiaenin Tûrangalila sinfoniassa...).

Muuten, jos ikäraja olisi esim. 30v, Albert Tiu ei olisi sottanut ihana Barber konserton 5 vuotta sitten, Irina ei olisi mukana tässä kilpailussa, kuten n. 11 muuta kilpailijaa (joista suurin osa tuli paikalle!!!).

Ajoitus tietysti on huono. Ei tarvitsisi lausua sitä vasta nyt. Kilpailun viime päivä olisi sopivampi; se olisi lehteen vasta seuraavana päivänä. Oma valinta... Toisaalta, lehtiä ei kiinnostaa enää kilpailua ensi viikolla... nyt se on "uutinen".

(enemmän blogissa englanniksi myöhemmin tänään...)

Stefanos Nasos

Mielipidekysymyksistä on kiva keskustella kyllä, mutta minusta mennään jo vähän aiheen sivuun. Tärkeämpi aihe on se, että miks tuomariston puheenjohtaja antaa julkisesti noin selkeästi ymmärtää, että tuomariston linja suosii nuoruutta.

Tulee vähän surku olo. Omalla alallani 30-vuotiasta yleensä pidetään nuorena lupauksena.

Pakkohan ne oli sitten kuunnella peräkkäin. Kyllä oli iso ero, tosin minun mielestäni Irinan hyväksi. Säveltäjän tarkoituksesta en mene sanomaan mitään, mutta Irinan soitosta tajusi ainakin joka sekunti, mitä hän tarkoittaa. Se oli täysin hallittua ja jäsentynyttä.

Roopen soitto olisi ollut parempaa, jos fraseeraus olisi ollut musikaalisempaa ja ajankäyttö hallitumpaa. Pieni karkeakätisyys ja kosketuksen epämääräisyys eivät tässä kappaleessa ainakaan minua niin paljon haittaa.

Yllättävää sinänsä olisi, jos tässä kyseisessä vertailussa syntyisi ammattimuusikoiden mielestä jotain isoja mielipide-eroja koskien soiton tasoa. Toisaalta jos - kuten edellisen kirjoittajan kohdalla - kuulijan oma elämys on mittarina, niin silloin kukin voi päättää kumpi esitys miellyttää enemmän. Varsinaiseen soittoon sen ei tarvitsekaan perustua.

Olen kuullut kumpaakin soittajaa myös salin puolella ja minusta Roope on kyllä niin valloittava ja karismaattinen soittaja, että lähes minkä tahansa musiikillisen kömpelyyden on valmis antamaan anteeksi. Ja hyvä niin, kai se on muusikon tärkein ominai
suus.

Minun mielestäni molemmat, niin Roope kuin Irinakin ovat suuria lahjakkuuksia. Toinen suurenmoisen lupaava ja karismaatti
nen ja toinen jo kypsä osaava taiteilija, jolla taito ja tahto ovat tasapainossa
.

Sanoit: "Vertailin huvikseni juuri Roopen ja Irinan triojen ensimmäistä osaa. Kuunnelkaa, ja ihmetelkää. Kummasta kuuluu säveltäjän tarkoittama musiikki paremmin? Toivottavasti tuomaristollakin on korvat."
Tosiaan: kuunnelkaa, vertailkaa ja ihmetelkää. Minä tein niin, kuten tein salissakin, ja vastaan kysymykseesi: "säveltäjän tarkoittamasta musiikista" ei monella meistä ole ensi käden tietoa, mutta Roopen versiosta sain paljon suuremman, yhtenäisemmän ja uskottavamman elämyksen.

Mielestäni kilpailussa, jota ei ole mitenkään erityisesti nimetty nuorten nupullaan olevien lahjakkuuksien esille tuomiseksi järjestetyksi tilaisuudeksi, ei pitäisi olla kerta kaikkiaan mitään merkitystä soittajan iällä.

Pelkästään soiton pitäisi olla merkitsevä seikka. Kypsyyskään ei ole suoranaisesti pelkistä ikävuosista kiinni, vaan musikaalisesti nuorikin ihminen voi olla hyvin kypsä tulkitsija.

Olisiko jopa parasta että tuomaristo kuuntelisi kilpailijat laput silmillä tietämättä kuka kulloinkin soittaisi, jolloin varmasti arvio perustuisi pelkkään soittamiseen?

En ole lainkaan eri mieltä tuomariston ratkaisuista tässä vaiheessa ainakaan, vaan otan tässä kantaa keskusteluun siitä onko hyvä vai huono juttu olla nuori taikka "vanha". Kun kilpailun ikärajan sisällä pysytään, niin sillä ei kyllä pitäisi olla mitään väliä!

Suorastaan epäreilua olisi jättää joku nuori soittaja kakkoseksi vain siksi että hänellä on mahdollisuus kokeilla uudestaan seuraavalla kerralla. Tai jättää joku vanhempi soittaja kakkoseksi siksi että hän ei ole enää "tulevaisuuden lupaus".

Vältetään henkilökohtaisuuksia, please. Silloin tätä keskustelua ei ole niin helppo lakaista maton alle.

Gustavin oman soiton taso korreloi myös miehen mielipiteiden tasoon. Siitä voi päätellä vähän myös tuomarityöskentelyn laadukkuutta.

Mitä mieltä olette siitä, että käyttää itse tekemiään päätöksiä todisteena mielipiteensä oikeellisuudesta? (Tässäkin kilpailussa nähtiin, että nuoret pärjäävät.)

Minusta tämä on tärkeä asia, ja siitä pitäisi vähän keskustella.

Itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että jos kilpailun ikäraja on korkea, niin ainoa asia, minkä pitäisi ratkaista olisi soitto, ei ikä.

Vertailin huvikseni juuri Roopen ja Irinan triojen ensimmäistä osaa. Kuunnelkaa, ja ihmetelkää. Kummasta kuuluu säveltäjän tarkoittama musiikki paremmin? Toivottavasti tuomaristollakin on korvat.

Kilpailu ei ole vielä edes ohi, ja puheenjohtaja jo kertoo tuloksia etukäteen.

Aikas jännää...

Turun Sanomien nettisivuilta luettua:

"Maj Lind -pianokilpailun yleisöä on puhuttanut kilpailun korkea yläikäraja, joka on 35-vuotta. Tuntuu hullulta, että samassa kilpailussa 17-vuotiaan Roope Gröndahlin kanssa kilpailee jo valmiita musiikin tohtoreita, jotka ovet peräti levyttäneet.

- Olemme pohtineet yläikärajaa, ja se on asia, jonka otamme kilpailun jälkeen tarkemmin puheeksi. Totuushan on, että jos ei 30-vuotiaaksi mennessä ole luonut uraa, se tuskin myöhemminkään onnistuu. Tässäkin kilpailussa nähtiin, että nuoret pärjäävät, Djupsjöbacka sanoo."

Miltä mahtaa tuntua Irinasta, 30 ja Sofiasta, 28, lähteä soittamaan konserttoa tällaisen virallisen kannanoton jälkeen?

Tarkoittaako tuomariston puheenjohtaja tosiaan mitä sanoo? Ovatko yli kolmekymppisinä kisaan tulevat tuomariston silmissä lähtökohtaisesti huonompia kuin alle kaksikymppiset. Ainakin puheenjohtajan mielestä TOTUUS on tämänsuuntainen. Tähänkö on mennyt nuoruuden palvonta?

Tulee mieleen, mahtaako tuomaristo kuunnella lainkaan tulkintaa vai onko päätösten tärkeimpänä pontimena kilpailijan ikä vai kenties ikä ja uran luomisen kannalta suotuisa ulkonäkö?

Stefanos, I would like to hear you comment on this.

Roope tosiaan on nuori, mutta Marko on jo 23-vuotias. Tiedän, että vanhempiakin kilvoittelijoita löytyy, mutta Markoa en kyllä menisi ihan noviisiksi leimaamaan. Sitä paitsi, Varsovan Chopin-kilpailun välieräpaikka ylistävin kommentein EI ole mikään pikkujuttu!
Ja muuten, Marko on maailman vaatimattomin ihminen, että sinällään hänen elämänsä kyllä varmaan järjestyy...

Fantastisia nämän nuoret lahjakkuudet Roope ja Marko. Täytyy vain toivoa, että pojilla on elämän rakenteet kunnossa ja järki handussa. Niin monella nuorena pärjänneellä muusikonalulla kun ovat hommat menneet ihan pöpelikköön, kun tulevaisuudennäkymät eivät välttämättä toteutuneetkaan hohdokkaasta menestyksestä huolimatta . Musiikkielämässä oman aseman vahvistaminen ja pärjääminen on sitten todellakin monen asian summa, eikä pelkän kilpailumenestyksen varassa. Ei kannata siis ottaa kilpailutuloksia ainakaan liian vakavasti!

Haluaisin tähän väliin tuoda oman mielipiteeni Roope-Marko-aiheesta. Edellisessä viestissä silmääni pisti kommentti:

'''Sitä paitsi suomalainen musiikkikulttuuri on avoin myös vapaalle taiteellisuudelle ja tuoreille tulkinnallisille ideolle ja se kuuluu Roopen ja Markon soitosta kypsyytenä ja persoonallisuutena... Aina voi kehittyä, kaikki on suhteellista, eikä koskaan pidä olla täysin tyytyväinen.'''

Mielestäni korkeaikärajaisen kansainvälisen kilpailun tarkoituksena ei ole tukea nuorten soittajien kehitystä (sitä varten on stipendit), vaan palkita kilpailijoiden suorituksia, joita ei mitata pelkällä teknisellä onnistumisella vaan myös KYPSYYDELLÄ, johon kuuluu pitkä lista asioita, jotka tulevat osittain vain iän myötä.

Maailmallahan järjestetään nuorille pianisteille omia kilpailuja, joissa kaikki ovat ikänsä puolesta samassa lähtöasetelmassa.

"toki toki" kirjoittaa mielestäni kyllä nyt liian yleistävään sävyyn. Kuten on jo aikaisemmin todettu, niin Suomalaisten taso tässä kilpailuissa on ollut kiitettävää. Marko ja Roope soittavat molemmat tasapainoisia, kokonaisvaltaisia ja vivahteikkaita ohjelmia!! Tottakai opiskelija kuuntelee opettajaansa. Tuskin SibAn pianoprofessoreista on paljon mitään negatiivista sanottavaa. Sitä paitsi suomalainen musiikkikulttuuri on avoin myös vapaalle taiteellisuudelle ja tuoreille tulkinnallisille ideolle ja se kuuluu Roopen ja Markon soitosta kypsyytenä ja persoonallisuutena... Aina voi kehittyä, kaikki on suhteellista, eikä koskaan pidä olla täysin tyytyväinen. Minä kuitenkin pianistina arvostan molempien pitkäjänteistä työskentelyä sekä heidän käyttämäänsä aikaa ja kärsivällisyyttä kilpailuohjelmiensa hautomiseen. Kukaan ihminen ei ole tyhmä, eikä siis ole tuomaristokaan, eivätkä etenkään heitä valinneet ihmiset!! Minun lähtökohtani on ensin ymmärtää tuomareiden päätökset ja sitten vasta spekuloida ja arvioida, jos se on tarpeen. MINUN mielestäni Uki soitti musikaalisesti, perustellusti ja kuunteli todella hyvin!! ...mutta toisaalta persoonallinen anti ja pianistinen selkeys eivät olleet aina kilpailutilanteessa läsnä...ei aina ole se hyvä päivä! Maria Mazon soitosta ensimmäisenä tulee esille raudanluja tekninen osaaminen, sointitasot ja järkkymätön tahdonvoima..mutta musiikillista antia, pehmeyttä ja syvällisempää linjaa jäivät kaipaamaan Beethoven ja etenkin Brahms. Asiallinen arvostelu on kohdallaan. Vaikka tämä on ihan peruskommentointia eikä mitään varsinaista mielipidekirjoitusta, niin kunnioituksena tätä sivustoa, kilpailua sekä taiteilijoita kohtaan kehoittaisin kaikkia panostamaan perusteltuun tekstin ulosantiin, jos mieli tekee tänne jotakin kirjoittaa.

Kyllähän kaikki tietää että pianokilpailuissa harvemmin arvaa tuloksia oikein. Jokaisella meillä tosiaan on eriävät mielipiteet. Ei kai Roope epäonnistunut välierissä tai mitään (muistikatkoksia yms...)? Tuliko teille esimerkiksi mieleen että jury saattoi todellakin pitää Roopen soitosta, vaikka se ei teidän mieleenne ollutkaan? Siinä meillä on nimittäin erittäin lahjakas nuori pianisti! Ja älkää nyt hyvät ihmiset parjatko kilpailun JÄRJESTÄJIÄ! Millä lailla he voivat vaikuttaa tuloksiin?!

Tuntuu valitettavasti siltä, että "puhdas" suomalainen kisa onkin järjestetty juuri näitä suomalaisia poikia varten, elleivät pahasti mokaa erissä. Eikö olisikin tärkeää, että heillä olisi edes jokin "kansainvälisen" kisan finalistimaininta (ja kenties sijoituskin?....) ennen tulevia Kansainvälisiä mittelöitä, kuten Long jne? Senpä takia tuntuu, että monet hyvät kilpailijat eivät ole päässeet Lindeissä eteenpäin siksi, koska olisivat liian uhkaavia näille nuorille kavereille. Tällaisia temppuja on nähty kisassa kuin kisassakin. Millaista elämänkokemusta teinillä voi olla? Musiikissa nuoruus väistämättä kuuluu (etenkin syvällisessä musiikissa) helposti pelkkänä teknisenä suorituksena, taiteilijoitten matkimisena ja opettajan neuvojen kurinalaisena noudattamisena.
Onneksi finaalissa on joitain muusikoitakin ja aikuisia kokeneita pianisteja. Olen sitä mieltä, että yhden pojan tilalla olisi voinut olla vaikkapa Ovaskainen tai Mazo. Jos kisa on todellakin "saastutettu" jääköön se järjestäjien häpeäksi.

en saanut kauheasti irti roopen välieräsuorituksesta, se oli pelkkää tykitystä, aika yksioikoisia sävyjä.... tietty tekniikka pelaa erinomaisesti. mutta mielestäni tässä suositaan jälleen kerran nuorta, jolla nakit toimivat, mutta ei kovin sisäistynyttä kuvaa teoksista saanut, vaikka näyttävää meininkiä olikin. kommentoikaa muutkin....

hänellä olisi aikaa saada mainetta myöhemminkin. minusta kaikkien kilpailijoiden tulisi olla samalla viivalla iästä huolimatta. varmasti hänestä tulee hieno taiteilija ja sitä hän on jo, mutta vivahteikkuus puuttuu, eikä hänellä ole niin paljoa sanottavaa... rakenteet olivat teoksissa hyvin vaikea kuulijana hahmottaa. tällaisia ajattelin...