|
Työttömän laulu
Erja Voutilainen
Lamassa kahlaan kiristän vyötä
mikä on este ei ole työtä
edustajat kansan palkkiot käärii
vaikka ne muualla kuin töissä häärii
Meitä he johtavat ruoskalla kovalla
NIILLÄ on varaa olla lomalla
leikataan leikataan säästä säästä
aina vaan otetaan pienemmästä päästä
Lamaan meidät ajaneet päättäjät Suomen
MIKSI
ja millainen koittaa huomen
hymyssä suin he velkaa ottavat
kyllä ne tyhmät senkin maksavat
Koska tää loppuu tää mielivalta
viekäämme niiltä jalat alta
äänestä äänestä vaikkei se auta
niitä on liikaa jukolauta
Sen minä sanon et sata riittää
rahaa säästyy ja kansa kiittää
MIKSI ne tuhosivat talouden Suomen
vieläkö meille koittaa huomen
On se hauskaa omistaa osakkeet , vaatteet
romukoppaanko lentäneet on niiden aatteet
maailmalla loistavat jakaen apua
oman maan köyhät jonottavat papua
Pidennä uraa tee tee työtä
kaikillei oo paikkaa missois yötä
haluaisin tietää MIKSI sen teitte?
kansalaiset ja Suomen
konkurssiin veitte
|
|
Missä on omat unelmat
Kaija Pesonen
Kerran kuussa puhelut
työkkäri, Kela, eläkelaitos,
lääkäri.
Jonota, jonota, pety, pety
Monta vuotta sairaslomaa,
yht`äkkiä terve.
Eläke ei kuulu työkykyisille,
työkokeilusta ei tietoa.
Tuli viesti ystävältä. Pitävät johto-
ryhmän kokousta Päijänteen rannalla.
Ei ole nyt aikaa enempään.
Anteeksi, että häiritsin.
Lapsi muisti kiittää pienestä ruokarahasta, jonka
hänelle lähetin.
Tässä ohjelmaa yhdelle päivälle. Unettoman yön aikana voi miettiä huomista. Jospa muutama silmukka pikkuisen sukkaan.
Missä on omat unelmat ?
|
|
Henri Remander
Saa väsyneimmän urhon neliöruutu innostumaan,
toistuva rutiini ahkerimman kodin sielun lannistumaan.
Ei kai toinen liikoja vaadi hetken rauhaltaan,
ei kai toinen vähääkään pyydä rakkaaltaan.
Muutokset eivät koske pikku tallaajaa,
eivätkä hyvätkään asiat pysy ennallaan.
Putoa pois lehti, poistu jo hauras kaiho.
Kultaa muisto ,anna jo se pullo.
Sielunrauhaa, paljon puhuttua roskaa.
Taidetta ja sielukkuutta, antakaa meille rahaa.
Vääräkielinen jää tekemään pitkää päivää,
työn sankari taksilla kotiin säntää.
Antakaa keisareille mikä heille kuuluu,
antakaa pettymys niille jotka siihen suostuu.
Luvatkaa ajaa roskat pois kaatopaikalta,
unohtamatta sitä joka nukkuu sen alla.
|
|
Kansanedustaja
Olavi Suppala
Olen niin iloinen käsiesi toimintakyvystä
Sateenkaarien kasvusta, tapustusten määrästä
Silmiesi väristä ja lusikkasi jalometallista
Joidenkin meistä pitää syödä kvantitatiivinen hedelmä.
Me haemme hakkumme, jolla halkaisemme ruskean ja karvaisen hedelmän.
Syömme sen vihreän, lihamaisen sisällön, ilmakuplien tahdissa.
Eikun se onkin kiivi ! Ei mitään sittenkään !
|
|
Populismin suosijan mieteet..
Jaakko Manninen
Ei kestä hyvinvoinin päivänvaloa nuori miehenalku,
jonka kohtalona oli sairauden alku pudottaa alas.
Ei mieli kestänytkään sai maailma miehen järkkymään.
Alas putosi ratas hauras.
Antoi kyllä avun hyvinvointi, antoi ja myös pois otti.
Liian aikaisin kun yritti ponnistaa liian korkealle tähyili ei ottanutkaan kukaan kiinni enää.
Yritti mies monta kertaa,
yhteiskuntaan oman kortensa rakentaa vaan kohtaloko päätti toisin ei mies hyödyksi päätynytkään.
Syyllisyyttä tuntee vähän kun ei sairauteen tähän näkyvää jälkeä voi kellekkään näyttää.
Mieli vain mustan värinsä tahtoo näyttää.
Ehkä jätti mies kortin käyttämättä, vai jättikö tahallaan hyvinvointi hänelle parannuksen näyttämättä.
Kysyä saa, kuka tahtoo tälläiseksi ehdoin tahdoin syrjäytyneeksi.
Väitän, ei kukaan.
|
| |
|
Suomi globalisoituu
Maisa Moijanen
Suomi globalisoituu
romanikerjäläinen puhuu nokialaiseen Aleksanterinkadulla
emme olleet valmiita tähän.
|
|
F3
Jari Mertala
Montako kertaa minun on pudottava?
pudottava
naamalleni saveen
ja aina vain jaksettava nousta
Noustava kuuntelemaan
ne samat saatanan lässytykset kerta toisensa perään!
Minä en enää jaksa!!
Yksi kerta ja minä en enää nouse..
jään makaamaan
enkä enää välitä..
kuulen ohi menevien pilkkanaurut
ja ivalliset huomautukset
Ei näille vesille ole venettä veistetty
eikä kompassia rakennettu
veneesi vuotaa eikä kompassi pysy suunnassa
piste kartalla
määränpääsi
olikin poskipäältäsi pudonnut kyynel
määränpääsi
Tiedätkö miltä tuntuu
kun alat pelätä itseäsi
epäillä itseäsi
…
minä tiedän..
|
|
NO PELKKÄÄ PÄTKÄÄ…
(Voidaan tapailla laulun ”Käyn ahon laitaa”- sävelmällä, mutta ei
pakollista.)
Tarmo Pyykkönen
Kun ihmislapsi syntyy, hän aika pätkä on.
Mut elinvoima alussakin aivan armoton.
On opittava puhumaan ja teitä tallaamaan
itkemään ja nauramaan ja kuhmut kantamaan.
Lapsuus loppuu kuitenkin vuoteen seitsemään,
sitten opintielle on hän valmis lähtemään.
Matikkaa ja voikkaa, kemiaa ja bilsaa,
koepapereita täyttyy monta kilsaa, mut:
Pätkää, pelkkää pätkää
mut ei koulun pyörätkään
rullaa ainiaan.
Nuoruus koittaa, alkaa minän etsintä.
Karvat kasvaa, luonto puhuu, vastaan et intä.
Hän roolin omaksuu pian tavallisen taviksen
ja sitten aukee ukset amiksen.
Hän oppii siellä tekemään kunnon duunia.
Muuraa savupiippuja ja saunan uunia.
Jalkaa työntää duunipaikkaan; toivoo parasta.
muttei niin vaan kirkas huomen sarasta:
Pätkää, pelkää pätkää
eikä ystävätkään
vakihommaa saa.
Hän puoli vuotta aina yhtä hommaa hoitelee,
kännyt pakkaa, postit jakaa, autot voitelee.
Hän viettää koeaikaa, on sijainen ja tuuraa,
nettisivut päivittää ja lattioita kuuraa
Hän vuokraa osaamistaan alle torihintojen.
On tasapainoilija kaltevien pintojen.
Kun töitä paiskii aina jalka oven raossa;
ei tiedä onko tulossa vai jo paossa.
Pätkää, pelkkää pätkää vaan
ei nerot pätevätkään
ehdi käyttää lahjojaan.
Kun kello biologinen kiivaasti tikittää,
niin ihmislapsi vastakkaista sukupuolta vikittää.
Avosuhde lyhyt on mutta tuulinen.
Sopimus on siihenkin vain suullinen.
Jollei pätkätöiden kurimusta pian katkaista,
ei myöskään pulaa duunareista voida ratkaista.
Turha alkaa perillistä tänne väsäämään,
eihän sillä olis mitään perittävääkään.
Pätkää, pelkkää pätkää,
Ei filmit härskeimmätkään
hommaa paranna.
Luullaan, iän myötä ihmislapsi vaurastuu,
Mut toisin käy: hiukset lähtee, kunto haurastuu.
Hoitolassa itse saa hän vaipat kääriä,
ja laitoskeittiössä joutessansa hääriä.
Viimein koittaa hetki, tuonen viitta laskeutuu.
Portaat luokse Pietarin eteen avautuu.
Pietar sanoo rehvakkasti: Tervetuloo vaan
mut täällä ollaan viikko, sitten alakertaan vaihdetaan.
”…ja sit parin kuukauden päästä pääset ehkä enkeliparvelle,
kattotaan ny, ja sitte on mahis päästä, jos hyvin menee…”
Pätkää, pelkkää pätkää vaan
ei paikat lämpimätkään
voi silloin pelottaa.
|
|
TYÖELÄMÄÄ
Eeva Tyllilä
Syö ja nuku ja työhön huku.
Siinä on Valion motto.
Purkissa vaaditaan "lupaa hyvää"
työntekijät tuntee häpeää syvää.
Se on suomalainen lotto.
Jos et jaksa, tossa on ovi. Ei auta vaikka ois luussa lovi.
Siitä tulee tilin viimeinen otto.
Meistä ei välitä työnantaja kurja
on työtahtimme aivan liian hurja.
Silti pomot vaan taputtaa jos uhkaamme ulos laputtaa.
|
|
Heidi Grommi-Hukkanen
Keho- Ei tottele, ei ole entisensä, liian väsynyt ja niin voimaton.
Mieli- Ajatuksenjuoksu liian nopeaa tai aivan liian hidasta. Liikaa tehtäviä. Niin paljon pahoja muistoja. Onneksi jotain hyvääkin. Lapset...muuten ei jaksaisi.
Hengitys- Kiihtynyt. Tuntuu että meinaan tukehtua. Äkkiä hengityksen rauhoitus...ei, vieläkään ei auta... lääke. Helpottaa.
Elämä tuntuu ajoittain niin toivottomalta. Miksi jatkaa. Rahahuolet. Visalaskut. Juopottelevat ystävät. Ei osata arvostaa. Arvostaa omaa yksityisyyttä. Arvostaa koskemattomuutta. Yksinäisyys.
Asenne. Asenne elämää ja muita kohtaan... Siinä se. Kun jaksaa etsiä ja löytää. Positiivisuus ei ole kadonnut. Arvostus elämää kohtaan.
|
|
Maailmassa on mutka.
Ilkka Tirri
Ei halua enää olla työtön,
on ihminen,
kuin me kaikki,
kuuluu maailmaamme.
Kaksisataa sanovat,
ovettomasta hissistä:
Tarpeeton ja huono.
- kuluttaa.
Katso ihmisenä.
Onko heikompi, vai paha?
- nielty häpeää ja ylenkatsoa.
Lannistettu.
Piikki yhteiskunnan nousupalloon.
Piikki, joka lävistää sydämen,
lapsen tulevaisuuden.
Haava esitäytetyllä kaavakkeella.
Vähän tekoja, paljon puhetta.
- Tämä sytytti mieleni,
sydämeni.
Tällä tulella palan.
|
|
Uraputki
Seija Vuolli
Pääsin töihin oikein valtion leipiin
siellä sain kokea,kun pomo oikein riipii.
Vuosia nielin, mietin ja sisussa elin
mietin, miten ottais ulos lopputilin!
Sattuipa viimein, pomo löysi uraputken
hänen esimiehen huone oli oiva soppi
kuherteluun kävi myös kokouskoppi.
Elämää jatkui monta vuotta, seksipiilolla
housut vaihtui miniin, pomo laihtui kiloilla.
Eihän työseksi-jutut koskaan päädy hyvään
vaan läheisten ihmisten suruun hyvin syvään.
Kummaksi tämän tekee maan moraali juttu
kun suuren firman pääjohtaja oli molempien tuttu.
Meistä syyttömistä tehtiin syylliset, tosi vie
syyllisille vain silitettiin vielä parempi tie.
Pomoni pääsi urallaan mihin pyrki vääryydellä
isopomo pääsi eläkkeelle juhlien tärkeydellä.
Kun on iso kenkä ja ego sairaan kiero
johtajien palleilla etenee moni liero.
|
|
Pakkasukon metkut
Kyösti Nuutinen
Pakkasukko se tuhma jo oli, jäätä se tielle laittoi
ja autot se ojaan laittoi.
Pohjantie se jäässä jo oli ja
hinausauto jo siinne jo tuli .
3. se ukko jo ehti ojaan laittaa.
Ja joku jo
ehti jalkansa myös taittaa .
|
|
Pelastakaa maa
Jussi Erkkilä
Sadepisaran lävitse, katselen muuttuvaa maailmaa.
Se on kauniimpi kuin muistinkaan.
Tekomme, sen loiston tuhoaa.
Ei vehreys ja puhtaus, säily kauaakaan.
Nyt on aika pelastaa, pelastaa pallomme. Tellus, jota kodiksi kutsumme.
|
|
Syksy
Eira Kukkonen
Tein elämässä ison muutoksen, otin ja muutin kauniiseen Lehmuskaupunkiin ja Syksyn näen aivan uusin silmin kun lenkillä ollessani huomaan puut ,saimaan ja maiseman,oi kuinka kuvan kaunista on luonto .
Ajettelen että maalaustaito olisi sielun ja silmien rikkaus luovuudesta surukseni toten,en osaa ,mutta nautin ja aistin liikkuessani,silmilläni ja tallennan maisemat mieleeni.
Ei tarvi olla rahaa,matkoja ym. kuhan lähtee ulos ja lenkille niin saa paljon.
|
|
Taivaan kukat
Jani Lehtola
Yön hengetär taivaan kukat loihtinut on taas hohtamaan.
Kartan muinaisen avannut tuo nainen mustissaan.
Yön pimein tunti maan verhoaa pehmeillä peitoillaan.
Kukka pohjolan kulkijaa lehdon poikki johdattaa kutsuvalla valollaan. Yön lapset kukat taivaan joskus perii taas aikanaan.
|
|
Eino Martikainen
hallitusherrain
omistajaohjaus
kaikki kaikessa
ministerinlapsilla
osakesalkkuleikki
|
|
Taivaan tähdet
Ari Jokimäki
Rakkani, tunnetko niin, että olisit kuin taivaan tähdet.
Lennellä linnun lailla taivahalla, ja kohtaisit sen,
Rakkaan tähden, joka haluaa sinua pientä tähteä
rakastaa, ja lohduttaa,
niin ilon, kuin surumielenkin keskellä.
Haluatko sinä olla taivaan tähti ?.
|
|
Päiväkävelyllä
Helena Tirri
Aurinko paistaa,
rattaissa istuu poika
lippalakki vinossa.
Kuinka paljon maailmassa
onkaan ihmettelyn aiheita?
Äiti ei ehdi nyt vastata, on puhelu kesken
- voi kumpa äidin kännykkä
voisi kadota edes
päiväkävelyn ajaksi.
|
|
> Takaisin ylös
>> Seuraava runosivu
|
