Runoja Suomesta 5

 Juha Silander / YLE

 

Pielessä jokin!
Veera Keskihannu

Sain äidiltäni viis markkasen ,jolla lähdin kulkemaan.
Mietin paikkoja missä saisin, ääneni kuulumaan.
Erehdyin miehen luo joka mua neuvoi säästämään.
"Tiukat paikat on edessään"
niin nuorena kuin olin, en ymmärtänyt sanaakaan
vaan lähdin tietäni jatkamaan...r-kioskille vaan.

Tähän tultu on.Kasvettu tikkari iästä aikuiseksi.
Elämä tiukaksi mennyt on ,mut ei vielä niinkään mahdoton.
Nyt ymmärrän miehen sanonnan.
Suuntaa elämältä vielä hain, kun sain viis markkasen.
Nyt paikkani äitinä vain, tyytyväinen siihen mitä mä sain.
Tiukassa on limppunen,kadonnut on murunen.
Jotenkin sitä selviää, kun vain jaksaa hengittää.
Apuna suku vai?ihanko tottakai!
Siitä tyytväinen oon, vaik pieni onni on
se löytyy ain.. kotoain!

Kelastako apua?
Entä sosiaalitoimistot?
Ei sieltä tarpeeksi saa perheellinen.
Siinä asia kiireellinen.
Jos makkaran leivänpäälle vihdoin saa,
se jostain aina peritään vaa.
Luukun takaa silloin kuuluu ääni tuo ,välinpitämätön:
"liha on kallista,litki lientä!"
sehän on aivan liian pientä.
Sillä pakko pärjätä ei auta mikään.
Siitä idea töistä sitten lähtikin....

Töitä hakiessani moni kysyi:
onko kokemusta?
perheen äitinä vain, mut siksi töitä hain.
Työnantaja näki köyhyyden silmistäin, mut töitä antanut ei silti lain.
Kokemuksen puutteen takia vain.
Kursseja käyn LISÄÄ,jotta perhe ilman isää näyttäisi perheeltä joka pystyy itsestänsä huolehtimaan.
Raha ei onnea tuo ,mut turvallisuutta se luo.
Lapsi tuo kysyi minulta:
miksi marilla on kaksi isää mutta minulla ei?
miksi kaisa sai uuden leikkihevosen mutta minä en?
Mitä vastata pienoiselle, joka surullisin silmin katselee ja kyselee.
Sanoakko, että valtion asiat pielessä on. raha menee rikkaiden ja päättäjien luo.Tulot heillä muutenkin yli hilseen.kokouspalkkiot? Täyttä paskaa. Noooh ymmärtäähän tuon. raskasta se on perseelleen istua ja kuunnella. kuka kuuntelisi meitä muita maan asukkeja eikä käsittelisi meittä kuin taukkeja. ihmisiä mekin.
Tässäkö meidän hyvinvointi valtio sitten on?Siinäpä vasta pulma.

Uskoni annoin valtion käsi? Milloin sen huomata saan? milloin uskooni vastataan?
Huomenna toivotaan!

 

KUNNANTOIMISTOON
Henry Harju

HALLOO! TÄÄLLÄ EETU!!
Teidät on sijoitettu puhelinjonoon.
HALLOO! MINUN PITÄIS PÄÄSTÄ KUNNANTOIMISTOON?
Paikkanne jonossa kuudes on,
HALLOO!...HALL...?
Eikä tilanteenne ole mitenkään toivoton.
HALLOO!? ONKO SIELLÄ KETÄÄN?
Jos haluatte painakaa ykköstä,
jos ette halua painakaa kakkosta.
MITÄ SE NYT SANOI?
KUULIKOHAN HÄN MITÄ ANOIN?
NIIN HYVÄÄ PÄIVÄÄ, TÄÄLLÄ EET....?
Painakaa kaksi ja risuaitaa.

Jos painoitte äsken kolmosta,
teidän täytyy aloittaa nollasta.
Jos kuulette ääneni luurista,
kiitä itseäs hyvästä tuurista.
Aukiolomme jos haluatte tietää?
Saatte kansamme hetken vielä viettää.

Jos epäilet olemmeko elossa?
Ole hyvä painakaa nelosta.
HALLOO!... OIS VÄHÄ..... ?
Jos teillä on jotain asiaa?
painakaa silloin kasia.

Henkilötietonne näppäilkää,
viestinne risuaitaan päättäkää
HALLOO!... EI TÄTÄ VOI NÄPPÄILLÄ,
TÄSS´ON RATS JOTA KÄÄNNELLÄÄN?
Voisitteko hetkisen odottaa vielä,
viides on paikkanne, pysykää siellä.
HALLOO!!... ON SE..... piip......piip....piip?

 

Mummo
Maria Auvinen

Siellä sinä odotat ikkunasi takana mummo
ja jos lapsesi eivät tänään ehdi,
pikkulinnuilla aina on aikaa.
Kun sinä istut keinuvassa tuolissasi
ja kuuntelet Kekkosen puhetta mummo,
sinä olet kuin vanginnut rauhan tupaasi
käyttämättä minkäänlaisia voimakeinoja.
Sinä valitset kyläkaupan leivistä sitä toista
ja joskus jopa molempia ja nautit sota-ajan kurittamalla makuaistillasi, joka on hyvin tarkka ja lempeä.
Kettukaramellien kääreistä sinä keksit
kaikenlaista mummo ja
viikon lehtiä et jätä kellastumaan vinttikomeroihin.
Sinun sukkatehtaasi on toiminnassa loppuun asti
ja mummo, minä annan sinun päättää minun sukkieni lankojen värin. Hyvän tähden sinä säilytät viilien muoviset astiat mummo ja
en minä nyt uskalla ajatellakaan,
kuinka täynnä muovisia pestyjä astioita olisikaan tupasi, jos eläisit. Sinun lapsesi maailmalla ovat tavanneet toisia lapsia,
jotka olivat toisten äitien lapsia ja jotka ovat nyt aikuisia
ja jotka ovat erirotuisia ja samanrotuisia ja kaikkea siltä ja väliltä. Mummo, sinun perheesi on maailmalla kuin kotonaan
ja sinun tupasi olisi nyt koti monille erilaisille lapsille,
joille koti voisi olla koko maailma.

 

Äidin päivänä
Maija-Liisa Syrjänen

Olen viisivuotias
pieni rauhaton elämäni
on sinun surullisten, epätoivoisten
iltojesi lapsi,

anna anteeksi levottomuuteni -
upota maljasi
meren syvyyteen,
tule minua vastaan tyhjä lasi kädessä,

sulje syliisi
syki sydämeeni rauha
äidin rakkaus

FAS - surun diagnoosi.

Rakastan sinua äiti.

 

Velkamiehen Marraskuu
Matti Heinonen

Ahdistaa,
sydän vatkaa, kädet hikoo,
saispa nukahtaa.

Ahdistaa,
kun velat painaa, muistot kalvaa,
sinä nukut vaan.
Mä äsken juuri napin otin,
koska mahtaa alkaa vaikuttaa.

Ahdistaa,
tänään uusin vekselinkin
kun se lankes yllättäin.
Nyt sitä kadun, sydän hakkaa.
Katson viereen pientä nukkuvaa.

Yli tarpeen.
ohi järjellisen limiitin
velkojeni saldo kipuaa.
Tuvan täyteen
laskut niinkuin jätevuori
kasautuu.
Kaikki painaa,
henkee salpaa.
Miten maksan velat takaisin?
Nyt mä tiedän
kun onnetonta miestä oikein
ahdistaa.

Ahdistaa,
taas posti luukkuun kantaa
typeriä laskujaan.
Ahdistaa,
mies hikisenä luurin nostaa
puhelimestaan,
kun pankki heittää päälle uhkaa:
nyt velat sulta ulosotetaan

Ahdistaa,
kaiken rahan menetän, mut
sua rakastan!
Vaikka vierelläsi seslongilla
kieriskelen hikipäin.

 

Hoitotyön kuninkaalliset
Maarit Junnila

Me valmistumme pian lähihoitajiksi
palkkataso alalla on pieni, mutta miksi?
Lapset kasvatamme taidolla aika-ihmisiksi
vanhustemme hoidossa toiveammatti on niksi

Koska alkaa hoitoala arvostusta saada?
Lisäliksa Suomen taloutta ei kaada
Eihän sitä kukaan muukaan ilmaiseksi raada

Vanhukset me hoidamme ja kaiken hoitotyön
suoritamme nurkumatta läpi päivät, yön

Paljon olis korjattavaa näissä asioissa
sosiaalipolitiikan ihme kiemuroissa
Yhteen hiileen puhalletaan, siten onnistutaan
otammehan positiivisuuden hommiin mukaan

Kohta oomme valmiita ja hoitotyömme alkaa
syötä, pyyhi, käännä, väännä, nosta kättä, jalkaa
virikkeitä muistan antaa, rakkautta jaan
palkkapussin määrän verran korvausta saan
Tuntuu ehkä pottuilulta rahallinen korvaus
tarpeen olis palkkatason aikamoinen sorvaus

 

Hoitaja
Aiju Söderdahl

Hoitaja hoitaa
Hoitaja hoivaa

Kun potilas oirehtii,
silloin hoitaja kiirehtii

On omaisilla huoli rakkaastaan
aina hoitaja tekee parastaan

Kun hoitaja väsähtää,
kuka silloin ymmärtää

Kuka potilaan hyvän hoidon takaa
se on hoitajan käsi auttava, vakaa

Pientä tiliä hoitaja saa
sillä tavoin herrat kurittaa

Säästä, säästä hoitaja pieni
herrojen kukkaro imee kuin sieni

Hoitajalla on vastuu suuri
sen ymmärtämisessä herroilla on muuri

Hoitaja hoitaa
Hoitaja hoivaa

 

Peruskoulun arpeuttama
Ronja Mäkinen

Opin että paha on ettei tiedä, vielä pahempaa jos
ei tiedä mutta

luulee tietävänsä
esittää tietävänsä

opin että
kysyminen on luvallista mutta
ei normien mukaista, joten

tietämättömyys on sallittua, ellei
jopa suotavaa

opin että
jokainen ihminen on arvokas kunhan
ei tee sitä huomiota herättävästi, että
jokainen ihminen on yksilö ja
erilaisuus kaunista
kunhan sitä ei ota kirjaimellisesti –

mutta ennen kaikkea,
tai oikeastaan vasta
kaiken tuon jälkeen,

opin että
kyseenalaistamalla kaiken ja tarkoitan,

kaiken

tiedon, taidon, ihmisyyden ja sitä kautta itsensä

oppii koko maailman, sen lainalaisuudet

kyselemällä itseltään ja muilta
tunnustelemalla
katselemalla
kuuntelemalla
haistelemalla
maistelemalla, kuten oppii että

pallo on neliö ilman kulmia
merivesi on repäissyt maanosat toisistaan ja sade joka
sataa päällemme on joka kerta sama
ihmisellä on 206 luuta ja vaikka yhdenkään nimi ei muistuisi mieleen osaa
käyttää niistä jokaista, ja
vain minä tiedän
miltä maisema keittiön ikkunasta näyttää kun katselen sitä talviaamuna, sillä
minun näkemääni maisemaa ei
näe kukaan toinen
kenenkään toisen sydämellä ei voi tuntea
omia tuskiaan eikä
kukaan toinen ole
minua etevämpi kertoessaan jos sanoo
tiedän miltä sinusta tuntuu

ei

ei kukaan toinen, niin, tämä on
minun elämäni

 

Kotona
Saila Musikka

Ei sitä ossoo kottoosa lähtee
kun on kotona asumaan tottunu.
Eikä sitä ossoo yhtä puuta kahtoo
kun mehtää kahtomaan tottunu.
Tärkiemmät ovet-
tupa ja huussi-
muistissa vielä hyvinnii.
Monista ovista ja numeroista
mänisin vielä sekasi.

 

Pumpulinpehmeää
Irmeli Multasuo

Katselen ja kuuntelen tämän päivän elämänmenoa.
Tekee mieli löysätä langat käsistä ja antaa kaiken vain olla.
 
Voisin kierittää itseni pehmeään, valkeaan pumpuliin.
Tekisin sormella pumpuliin
pienenpienen reiän, josta joskus kurkistaisin ulos.
Tarkistaisin, joko olisi aika ottaa langat käsiin jälleen.
 
Jos kaaos vielä olisi valloillaan,
kääntäisin vain kylkeä pehmeässä lämpimässä.

 

VAALIAITA
Eero Peltoniemi

luottomiehet johtajat
etujemme puolustajat

vaalirahalla
median tuuli puhaltaa
vaalilampaat aitaan
kinostumaan tiivistymään
viimalumeksi
korruption jyräämäksi
ponnistusportaaksi

itsekkäitä päättäjiä varten

 

Leipäjonon varjot
Esko-Antero Mustonen

kolminkertainen piikkilanka
ruosteiset tappurat teräsverkkoaidan päällä
valvontakamera tehtaan punaisessa savupiipussa
kuin paleleva lintu

hiljainen leipäjono entisen einestehtaan portilla

kylmyys paukahtaa kolmeenkymmeneen
ihmisen varjo notkahtaa polvilleen
punatiilisessä muurissa
maahan kaatuneen kädessä
tyhjä kauppakassi haukkaa lunta

- pyörryttää saako sinuun nojata
menis pahin leivän nälkä

huppu suojaa häpeältä aina kolmanteen polveen
he tulevat kainalosauvoin rollaattorein
maahanmuuttajat vanhukset
sotaveteraaneja
lastenvaunujen viiltäviä itkuja

piikkitappuran takana tuhansia mykkiä hätähuutoja
vahvojen ja ahneiden valtakunnassa
median vakiokauraa

ei tuoksu lämmin ruisleipä
lauantaina klo 11 ruokakassien jakelussa

- yhä ylemmäs ja ylemmäs
taa taivaan nousee köyhän leipävarras

raja-aitojen ahneet rakentajat
tässä on loppuun kävelty tie tälle maalle

kuka nostaa nälkään pyörtyneet

kuka kohottaisi ruisleivälle

 

Vuodet
Riku Laurunen

Vuodet vierii maailma muuttuu
vai muutummeko me vanhoiksi
lapset kasvavat ja huomaamme
joka aamu uudet vaivat ja kivut

Muistamme nuoruuden joka on hetkittäin
selkeä kuin kuva
yleensä se on kaukainen harso
mutta kaipuu sinne kova välillä on

Mikä ihmisen elo on
mutta mitä se elo on
se on kuin Hamletin sanat: "ollakko vai eikö olla"

Nuoruus ja elo
on ihmisen ikuinen arvoitus

Nautitaan vuosista ja täysillä
älä säästele vaan elä ja nauti.

 

Tässä ajassa
Milja Koskinen

On nykyajassa paljonkin mätää, niin monet jo kärsivät nälänhätää.

Mut toiset ne monessa mukana häärii, ja samalla rahoja taskuunsa käärii.

Voi kumpa ois valta, niin osat jo vaihtais, ei varmasti keinoja mitään kaihtais.

 

Porsaan mietteitä
Mauno Strandén

Katsoo porsas haikeena hoitajaa,
hyvän ruuan, kun häneltä jälleen saa.
Miettiikö hoitaja noutajaa,
joka hengen porsaalta ottaa saa.
Kuinka ystävä minut voi lihoiksi panna,
eihän kukaan minulle kaunaa kanna.
Lihoiksi laittaa ja uuniin lyö,
onko lihani kystä, silloin kun syöt.
Onko kukaan aatellut sikojen huolta,
elämäntehtävä, vain nuorena kuolla.
Puolesta kenen, kuolee porsas parka,
syöppö, onko omatuntosi arka?

 

Ihmisen elämä
Eila levelä

Pyrinkö uuteen
vai pääsenkö vanhaan.
Mikä on oikein
eurosäännötkö vain.
Tunne on toinen
on niin kuin ennen.
Lapsi on vastaus
elämisen helppous.
Samoin lemmikin
rakkaan koiran.
Sen kautta näkisi
mikä on viisaus.
Näen vielä kauniin
antaa toiveitan onneen.
Elämän tarkoitukseen
ja ihmisen kasvuun.
Tärkeää ei muoti ja innovaatio
median paljastukset ja viihdeteleviso.
Kun on luonto ja historia
kauan sitten opittu ihmisen elämä.

 

Viha !
Jari Niemi

Eduskunta, mitä se on ?
Onko se ainoastaan hyvin nauttivien ja sinne päässeiden ihmisten autuaallista synkroniaa.
Eikö heille merkitse ihmisten hätä, kaipuu siitä, että kaikki olisi hyvin.
Tämäkö on asunnottomille, yksinhuoltajille, eläkeläisille ja muille vähäosaisille
teidän herrojen pelinappulaa loistaa roolissanne.
Kyyneleet valuvat pitkin uurteisia poskiani, kun ajattelen miten yhteiskunta hylkää kansalaiset, joiden sydämessä kuitenkin elää toivo.

 

Elinkautinen yksinäisyyteen
Kaisa Marila

Olen tuomittu yksinäisyydestä elinkautiseen.
Rangaistus tulee minusta riippumattomista syistä,
kuten rikkinäisestä kodista, huonoista vanhemmista ja vastuuttomasta käytöksestä.
Itse olen syyllinen vääriin valintoihin ja huonoon onneen.
Yritetty on!
On koulutus ja työpaikka, oma koti, pelit ja vehkeet.
Ymmärrän, välitän, rakastan. Ainakin toisinaan.
Armahdusta olen anonut useaan kertaan. Sitä ei ole luvattu.
Nyt vaan lusin, eikä riitä 15 vuotta!

 

LOPPUSOINTUINEN RUKOUS
Ylermi Järvinen

Oi Pyhä Shiva,
Anna mulle hiukan
Hiruroid Fortea,
ettei maailma aivan korpea,
ja auta Oriveden jätkiä,
jottei elämä ala pätkiä,
ja he saavat sätkiä.
Anna meille lisää tokmanneja,
jotta voimme olla kokmanneja.
ja saamme paistaa
Atrian makkaroita
niinkuin kakkaroita.
Kun nyt on liikaa hyttysiä,
tee niistä myttysiä,
joita grillaan kaukaisella rannalla
Etelämeren sannalla.

 

SYKSY VAIHTUU TALVEKSI
Tiina Sävilahti

Lämmin syksy vaihtuu talveksi
Suomessa äkkiä nykyään
Illalla on lämmintä ja lehdet puussa ja aamulla
katot ovat jäässä ja lehdet ovat puussa edelleen, mutta lumisina, huurtuneina

Talvella koko Helsinki sai ylleen paksun lumipeitteen
jota kolattiin ja vietiin autoilla pois keskustasta kauemmaksi
Ja keväällä, viikossa, koko lumimassa painui kokoon ja hävisi
Aurinko paistoi ja oli taas kevät,
vuodenaikojen vaihtuminen kun käy äkkiä nykyään

 

<< Edellinen runosivu

> Takaisin ylös

>> Seuraava runosivu

Lähetä linkki

Esitysaika

 

 

 

Suomi express Areenassa

YLE Areena

YLE Areena
Ohjelma on nähtävissä Areenassa 7 päivän ajan tv-esityksen jälkeen.

> Areenaan

Elävä arkisto

Elävä arkisto



Muualla Yle.fi:ssä