|
Moro!
Olke Tanni
Kun tulee ulkoo
niin näyttää niinku
täällä ei olis ketään.
Eisenväliä.
Kantapöytään löytää
vaikka käsikopelolla
No, voi helvetti!
Sisältä kun kattoo
näyttää niinkun
ulkona ei ois ketään.
Eisenväliä
Tää kestokaamos on etuus
josta ei voi leikata
Morjens!
|
|
Tasa-arvo
Veijo Engblom
Puhuivat
televisiossa
tasa-arvosta
hehtaarien omistaja
liikemies veroistaan
kansanedustaja vastuustaan
odotin
turhaan
että joku
olisi puhunut
hiljaIsen suulla
niitten puolesta
jotka ovat
vaiti.
|
|
Sammuvatko tikut?
Jonna Ruuska
Miten he voivat
nykypäivän tulitikkutytöt kun
minunkin maailmani joskus niin hallanarka
|
|
Runokilpailu
Juha Väänänen
Leipäjono
En tahdo, että elämä tuntuu tältä
Kun katson kohtalontoverin selkää, tiedän ettei tarvitse vähään aikaan pelkää.
Kuuluu vain hiljaista mutinaa, marinaa ja vähän kovempaa humalaisen uhoa
joka enteilee ennenaikaista tuhoa.
Kun en voi itseäni minnekään hävittää, tunnen jonossa seistessäni häpeää.
Sisällä tunne jota en ole koskaan tuntenut, minkä aikaansaanut ihmetys miten tänne olen joutunut.
Parhaani olen yrittänyt, vielä jokin aika sitten elämässä pärjännyt.
|
|
Anna-Kaarina, mansikkatyttö
Pentti Eloranta
Anna-Kaarina laatikkoonsa
mansikoita kerää,
senpä tähden aamulla
jo ani varhain herää.
Silmät vielä sirrillänsä
nauttii aamupalaa,
äitimuori lähtiäisiks´
tytöt töihin halaa.
Sitten oli vuorossa jo
reipas aamulenkki,
senpä myötä tutuks tuli
polkupyörän penkki.
Marjoja ahkerasti poimivat,
vaikkei ollut pakko,
varomattomille selkään
saattoi tulla palorakko.
Tuskin malttoivat he työssään
pitää lepotaukoa,
eikä myöskään liikaa aikaa
ollut päätään aukoa.
Marjanpoimijoiden joukko
oli kansainvälinen,
eikä kielimuurin yli
aina jaksanut kiivetä.
Vaan iltapäivän puolella,
kun aurinko paahtoi kuumimmin,
tytöt hyppäs´ pyörän selkään
lailla Tour de Francen.
Ja voihan tuota intoa,
kun tytöt hyppäs´ uimaan,
saatiin oivaa virkistystä
työn tahtiin huimaan.
Ja illalla oli ihan pakko
ottaa uinnit uusiksi,
ja hartiat saunan lauteilla
karaista seuraavaksi päiväksi.
Vaan nukkumaan ei voineet mennä
ilman maissiannosta,
ne Kale taiten kypsytteli
grillimestarina.
Eikä nukkumatin luokse
tyttöjä tarvinnut houkuttaa,
illan tullen pehkut ihan
ihmeesti alkoivat koukuttaa.
Tätä sitten jatkuikin ihan
viikon verran,
mansikkalaatikot täyttyivät
useamman kerran.
Matkan varrella tutkittiin
myös Suomen työlakeja,
valistuneempia poimijoita
saa kyllä kaukaa hakea.
Ja viimein koitti se ihana hetki,
palkanmaksun aika,
jolloin lopullisesti kruunattiin
työn tekemisen taika.
Oppina tästä kaikille,
ettei raha kasva puussa,
vaikka sen hankkiminen
maistuiskin makealle suussa.
Ankaran aherruksen jälkeen
sai vielä hikoilla rippikoulussa,
ei tule oppi helpolla,
sanoi Ahtisaari jo Oulussa.
Ja rippikoulun jälkeen olet
jo melkein aikuinen,
pian lastenhoidon maisteriksi
saanet myöskin nimityksen.
|
|
Metsäalan kilpailutus
Marjatta Kariniemi
Metsäalan kilpailutus
on varsinainen vouhotus.
Voi yrittäjä rukkaa,
mihin hän päänsä pukkaa.
Kalusto maksaa omaisuuden,
takaisin maksu kestää ikuisuuden.
Urakassa on aikaa korkeintaan neljä vuotta,
onko kaikki panostus tehty suotta?
Tarkkailet ja noudatat laatua,
luulet, että leipä on taattua.
Ei ole päivää eikä yötä,
ettetkö miettisi työtä.
Kilpailun hetki koittaa,
saapa nähdä kuka voittaa ?
Kalustolla tällä,
ei voi tehdä muuta,
kuin kuljettaa ja korjata puuta.
Siinä on puun ja parkin raossa
ja kohta velkoja paossa.
Jos ei ollut hinta kohdallaan,
niin onpa maailmasi malillaan.
Yrittäjän vastuut painaa,
antaako pankki enää lainaa,
vai onko jo kohta vainaa ?
Missä on työsi tulos,
kun olet lentänyt siitä ulos?
Kuka voitot käärii
ja tyytyväisenä häärii ?
Menee varmaan metsäfirman piikkiin,
kun yrittäjät on ajettu tähän rääkkiin.
Vai onko syynä valtiovalta tuo
joka puitteet tälle touhulle luo ?
Mistä saataisiin järkeä tähän
tai edes inhimillisyyttä vähän ?
On yrittäjän asema
tosi tukala,
olla tässä mukana.
|
|
Ruisleipää
Anja Korkiala
Katsot minua niin ylimielisesti
ja halveksien.
Tarjoat keittoa ja ruisleipää
Sanot: syötkö, nyökkään
Mikään ei mene nopeasti alas.
Päässä velloo.
Nyt soi kännykkä.
Sanot: tulen kohta takaisin.
Odotan, kärpänen surisee
odotan, tuulee ikkunasta
Vedän peittoa korviin asti
ruoka jäähtyy
Hän tulee, kysyy: syötkö
heilauttaa päätään, kiire
viet ruuan pois.
Nälkä, mutta ei voi mitään
Jätä edes ruisleipä.
Siinä he seisovat jonossa
eri ikäiset nuoret ja vanhat
Hiljaisina, jokainen vuorollaan
Pakkasessa ja auringonpaisteessa
Sateessa ja tuulessa
Kesällä ja talvella
joka perjantai
odottavat oven avaamista.
Mitä tämä on, onko joku näyttely
Alko vai kaupan avajaiset.
Ei, ei mitään sellaista
Ei edes kunnon ovea
jokin rähjäinen alakerran
tummanruskea ovi
Lappu jossa lukee.
Leivänjako joka perjantai
klo 10 - 12
Leipäjonossa koko porukka
hyvinvointi Suomessa
Eräitten elämä kaamoksessa
Päättäjät tietää mutta mitään
ei ole tehtävissä
|
|
..otto..
Jarmo Suhonen
Seinän viereen kävelen
mielessäni motto:
Pankkiautomaatista
setelien otto.
Pankkikortin työnnän
automaatin sisään.
Numeroidun tunnuskoodin
taulukkohon lisään.
Visalla en vinguta,
pankkinapin painan.
Enhän tahdo joutua
maksajaksi lainan.
Pankkiautomaatti nyt
maksajaksi myöntyy.
Kahdenkympin seteli
esille jo työntyy.
Kahdenkympin seteliin
vielä riitti saldo.
Viikonlopun vireästi
viettävi hidalgo.
|
|
Resepti!
Juha Ahonen
Tyhjää, tyhmää, nothing!
Täten määrätään eriasteisiin ahditus-, masennus-, raivotiloihin
hiljaisuuden harjoittelua kiireettömyyttä, selväpäisyyttä, asioiden suunnittelua ajoittaista joutenoloa + rehellisyyttä. Raivonpurku terapiaksi opeteltava suunnittelemaan itselleen mieluista tekemistä, keljumainenkin työ käy vaikea-asteisen raivonpurkaus + hallintaan suuremmissa määrin! Mikäli hoito-ohje ei rupea puremaan on raivotautinen henkilö karkoitettava itä-siperiaan puoleksi vuodeksi-vuodeksi harjoittelemaan mielensä tasapainon löytymistä, rauhallisuutta. Toisten huomioon ottamista, sekä itsensä hyväksymistä huonoine, että hyvine puoline ja itseltään voi myös ajoittain kysellä mitä yleensä ELÄMÄLTÄ HALUAA + tavoitteiden asettamista + rauhoittava ruokavalio + MÄÄRÄTÄÄN ERILAISTA LIIKUNTAA!
|
|
Tarvikeapua !
Janne Antero Ruuska
Ajauduin kierteeseen
kunnes hitsasi kunnolla
porasin ajoittain
pitkään lepäsin laakereillani
otin pultit
ja lähdin
|
|
Tuol korvessa
Vesa Juhani Haapanen
Tuol korvessa, kaukana mäki
on ain, siel työ, siel käki
soittaa kauniisti puuta
silloin kaikuu kauas työn taisto:
sanoi syki sydän, tunne vaisto:
sanoi on työni suuri erhe
kun jäi kauas rakas perhe
|
|
Työ tekijäänsä kiittää
Eeva Jokipelto
Se sattui tänään:
kun tunti päättyi
hän
eräs heistä
jäi pulpettiinsa
pää käsiin nojaten.
Ei herännyt vaan nukkui sikiunta...
Oi uran huippuhetki!
Työ tekijäänsä kiitti
toden totta.
Vaan jospa
kiitokseksi
laskis senkin!
Sen, että uskalsi
hän unta vetää
Niin - mihin tähtäät?
Opettamiseenko:
englannissa sanaan tuhanteen
tai muihin tavoitteisiin?
Työn tulos kiittääkö
kun kaikki saavat kympin?
Vai kasvattamiseenko:
kasvuun terveeseen?
Siihen, etteivät he pelkää,
on turvallista tulla
luoksesi
kun tunti alkaa
ja vaikka unta vetää?
Ei elämäsi riitä
jos tähtäät siihen
että kaikki oppii kaiken!
On kiitos suurin
jos lapsen maailmalle
sä päästät
edelleenkin tiedonhaluisena
ja mieli avoinna
ja myönteisenä
Kun kasvaa ihmiseksi
jota rakastetaan.
|
|
OLEN TYÖTÖN
Ruut Soidinmäki
1.5 vuotta lman työtä,
valvonut oon monta yötä,
miettinyt, mikä Suomessa mättää,
kun työttömät yhteiskunta täysin syrjään jättää.
Kuinka kauan tätä jaksaa,
vieläkö työttömyys monta henkeä maksaa,
päivät vain kuluvat samaa rataa,
työttömän aika monesti hitaasti mataa.
Aikaa jää pohtia, mihin johtaa kaikki tää,
kun niin monelta elämän tarkoitus häviää,
töissä kun toiset uupuu liian taakan alla,
ja toiset kotona häpeän ja ahdistuksen rintamalla.
Usko itseen alkaa hiljalleen horjua,
mustia tunteita ei enää jaksa torjua,
kuin vankina omassa elämässä,
päiviä laskee tilanteessa tässä.
Köyhä työtön ei paljon pyydä,
sielua silti ei kannata myydä,
vaikka päättäjät välitä ei tippaakaan,
omia etujaan he ajavat vaan.
Kohtalotovereita paljon riittää,
siitä ei ole syytä kiittää,
miksi maamme näin ihmiset luokkiin jakaa,
toisille liikaa, mutta toisille ei mitään takaa.
Ahneus ja riisto vain päivittäin pahenee,
ihmisarvo ja oikeudenmukaisuus rikkaiden mielestä pakenee,
kauniit sanat vaaleissa ehdokkaiden suut täyttää,
ja vaalien jälkeen syrjäytetty ihminen unhoon jää.
Silti kait pakko on jaksaa yrittää,
ei periksi antaa, vaikka valoa tunnelin päässä ei nää,
voisiko ehkä vielä parempi huomen koittaa,
inhimillisyys ahneuden ja itsekkyyden vihdoin voittaa?
|
|
Terassilla
Terttu Järvinen
Joka päivä
istuu terassilla sama porukka
kaljalasin ääressä
jutellen kovaäänisesti.
Partaisia tummiinpukeutuneita
hieman pöhöttyneitä
elämänkolhimia ihmisiä
ja jokaisen kasvoilla on surullinen tarina
kun he katsovat ohikulkijoita.
|
|
Lama
Arvo Immonen
Kun on aika laman,
silloin on pula rahan.
Ei mahan täydeltä ruokaa saa,
saati sitten asustaa.
Vain herrat määräykset antaa,
ja toinen tuskat kantaa.
Tää keinotteluako lie,
se monet perikatoon vie.
|
|
Tätä nyt
Leila Grönroos
Millainen onkaan Suomeni maa?
Ei rauhassa enää kulkea saa
kaupungin katuja, varsinkaan öisin.
Paitsi jos, nyrkkisankarit löisin
minlla taidoillani katuun!
Se taitaa kuulua satuun.
Millainen onkaan Suomeni maa?
Ei vaivaisukotkaan tienata saa,
hankkia euroja avuksi muille
huonompaan osaan alistetuille.
Varkaita joka paikkaan riittää,
kepulikonstit mainetta niittää!
Ise minä, ja itsekkyys,
onko se tänään ihmisyys?
Laiminlyötyjä vauvasta vaariin,
suurimmat jyvät omaan laariin.
Tänään ei sääli toistaan kukaan.
Tyyli on väärä,
ei mennä mukaan.
|
|
Ilmastonmuutos
Ritva-Liisa Harjumaa
1. Suomalaisen järven jää on taakse jäänyttä elämää,
on talvella sohjoa, railoja ja aaltoja, juu.
Se ei kannata kulkijaa, ei kelkkaa eikä luistelijaa,
tuli tilalle paatit, kanootit ja lossit, juu.
2. Pian öljy on kortilla, ekomyllerrys portilla,
jäähän kalanmaksaöljyt ja risiiniöljyt, juu.
Joku kaipailee menneeseen, siihen aikakauteen nostalgiseen,
on vain luolassa loimu ja karhuntaljan poimu, juu.
3. Sähkö armotta reistailee, miehet linjoja korjailee,
puita myrskyssä kaatuu ja sammalikkoon maatuu, juu.
Valolähtehetkin himmenee, ilta yöksi kun tummenee,
pelkät pärehet loistaa, meille historiaa toistaa, juu.
4. Pian on päreetkin laittomat, takkatulet myös mahdottomat,
savu pilviä mustaa ja ongelmia rustaa, juu.
Onkin elettävä hissukseen pienten ihmisten vaivoineen,
suuret valtiot meuhkaa, ovat isäntää leuhkaa, juu.
5. Tupruttavat maailmaan tähän rakkaaseen ainoaan
kaikki moskat ja mönjät, ovat aivan kuin pöljät, juu.
Emme tohdi enää puuhastaa, edes grillata makkaraa,
pois myös sääskisavut, saunat, kokot, kynttilähaudat, juu.
6. Kohta pysty emme maksamaan sähkölaskujamme ollenkaan,
mutta sijoittajat nauravat, kansalaiset riutuvat, juu.
Jos se Golf-virta perääntyy, Suomeen pakkasia kerääntyy,
tänne tundralle jäädymme, mammuteiksi päädymme, juu.
|
|
Tienristeys
Onerva Lääperi
Silmät ristissä aivan
pinnistät päätteellä työtä
Sadan tuhannen lyönnin vaivan
tiukan aikataulun myötä
suuren suuri on ceisien luku
silti ei tavoite koskaan huku.
Vaan luuta suuren suuri
lakaisee tänne ja tuonne
alkaa tiukka - tiukempi kuuri
nähdään kellä minkälainen luonne
parasta löytää uusia teitä
älä ikinä uskoasi heitä.
|
|
Raha
Sari Tuikkanen
Raha!
sanaton mielipaha, ihmisen ikuinen krapula.
Kannan vihani sinun kauttasi, työnnän sen läpi ihosi. Vain itseäni voin rakastaa. Valossa tyhjä näyteikkuna.
|
|
<< Edellinen runosivu
> Takaisin ylös
>> Seuraava runosivu
|
